info2000 logo Introduction and documentation 


back to i*m europe 

back to info2000

navigation graphic
4-vuotinen työohjelma 1996 - 1999

Download the workprogramme in PostscriptWinword, or RTF.


JOHDANTO

TOIMINTALINJA 1: KYSYNNÄN EDISTÄMINEN JA TIETOISUUDEN LISÄÄMINEN

TOIMINTALINJA 2: EUROOPAN JULKISEN ALAN TIEDON HYÖDYNTÄMINEN

TOIMINTALINJA 3: EUROOPAN MULTIMEDIATIEDON MAHDOLLISUUKSIEN TOTEUTTAMINEN

TOIMINTALINJA 4: TUKITOIMET

Liite 1: INFO2000:n suhde muihin EU-ohjelmiin

Liite 2: MIDAS-NETiin liittyvillä aloilla toimivat yhteisön verkot


JOHDANTO

1. Yleisiä suuntaviivoja

INFO2000-ohjelmalla pyritään edistämään syntymässä olevaa multimedia-alan tiedontuotantoteollisuutta uusien liiketoimintatilaisuuksien tunnistamiseksi ja hyödyntämiseksi. Multimediatuotannon tärkeys on tunnistettu useilla foorumeilla; tietoyhteiskuntaa koskevassa G7-ryhmän konferenssissa helmikuussa 1995, tietoyhteiskuntafoorumilla ja komission perustamassa korkean tason asiantuntijaryhmässä. Erityisesti 6. ja 7. päivänä marraskuuta 1995 kokoontunut teollisuusneuvosto kehotti komissiota pyrkimään aloitteisiin, jotka osaltaan edistävät tiedontuotantoteollisuutta, koska on tarvetta toimittaa tuotantoa ja palveluja koko teollisuudelle.

2. Keskeinen strategiateema

INFO2000-ohjelman keskeinen teema on sellaisen Euroopan tiedontuotantoteollisuuden kehittäminen, joka pystyy maailmanlaajuiseen kilpailuun ja voi täyttää Euroopan yritysten ja kansalaisten tiedontuotantoa koskevat tarpeet, tiedontuotantoa, joka johtaa toisaalta taloudelliseen kasvuun, kilpailukykyyn ja työllisyyteen ja toisaalta yksilölliseen ammatilliseen, sosiaaliseen ja kulttuuria koskevaan kehitykseen. Ohjelmalla on tarkoitus päästä tähän tavoitteeseen kolmella pääasiallisella toimintalinjalla:

  • Kysynnän edistäminen ja tietoisuuden lisääminen
  • Euroopan julkisen alan tiedon hyödyntäminen
  • Euroopan multimediatiedon mahdollisuuksien toteuttaminen.

Näiden toimien ohella toteutetaan tukitoimia markkinoiden tarkkailun, standardien ja taitojen kehittämisen aloilla.

Kaikkien tämän ohjelman puitteissa tehtävien toimenpiteiden on noudatettava periaatteita, jotka on esitetty yksilöiden suojasta henkilökohtaisten tietojen käsittelyssä annetussa direktiivissä 95/46/EY.

3. Kysynnän edistäminen ja tietoisuuden lisääminen

Tavoitteena on luoda uusia markkinoita lisäämällä tietoisuutta Euroopan tasolla erityisten käyttäjäryhmien avulla. Ehdotuspyynnöillä valitaan noin 20 eri jäsenmaihin strategisesti sijoittunutta järjestöä, jotka muodostavat multimediatiedon esittely- ja tukisolmuja (Multimedia Information Demonstration And Support, MIDAS). Nämä järjestöt toimivat proaktiivisina neuvontakeskuksina, jotka pyrkivät lisäämään mielenkiintoa ja auttamaan tiedonkäyttäjiä liike-elämässä ja teollisuudessa. Järjestöt kehittävät ja jakavat tietoja sekä toimittavat apua ja palautetta olemalla yhteydessä toisiinsa, erityisiin kohderyhmiinsä ja komissioon asianmukaista teknologian, esimerkiksi WorldWideWeb-palvelimien avulla. Verkko toimii tiiviissä yhteistyössä muiden EU:n eri politiikkojen toteuttamiseen pyrkivien yhteisön verkkojen kanssa.

Tämän toimintalinjan puitteissa luotua infrastruktuuria käytetään myös jaettaessa tietoa INFO2000-ohjelman aloitteista ja tuloksista sekä hankittaessa palautetta kaikista olennaisista kysymyksistä markkinoiden toimijoilta.

Tietosisällön toimittajien ja käyttäjien välisen vuoropuhelun edistämisessä terveiden markkinoiden kehittämisen tukemiseksi MIDAS-verkko on hyödyllinen, koska sillä voidaan perustaa Euroopan laajuisia käyttäjäryhmiä keskustelemaan yhteistyöstä ja kokemusten vaihdosta.

Eräiden tutkimusten ja alustavien keskustelujen jälkeen vuonna 1996 annetaan vihreä kirja, jossa aloitetaan julkinen keskustelu siitä niiden valtavien tietomäärien käytöstä, joita säilytetään julkisen alan eri tasoilla ja joihin sovelletaan eri jäsenvaltioissa erilaisia käyttöoikeussääntöjä. Tuloksiksi odotetaan saatavan ehdotuksia tiedon vaihtoa ja yhteensovittamista koskevista lakimääräisistä toimenpiteistä ja menetelmistä.

Rinnan tämän kanssa toteutetaan toimenpiteitä erityisen mielenkiintoisten julkisen alan tiedon alueiden yksilöimiseksi ja tietojen keräämiseksi olemassa olevista hakemistoista ja käytettävissä olevasta tietosisällöstä. Yhteentoimivien ja verrattavissa olevien hakemistojen tuotantoa varten vahvistetaan suuntaviivoja. Lisäksi määritetään esitysmuotoja julkisen alan tietovarastoille, jotka sisältävät enemmän tuotantoa ja käyttöoikeuksia koskevia tietoja kuin hakemistot, sekä julkaistaan ehdotuspyyntöjä kokeiluhankkeista, joilla toteutetaan varastojen verkotettu yhdistäminen ja yhdentäminen kaupalliseen käyttöön suunnitelluilla voimavarojen kauppajärjestelmillä.

5. Euroopan multimediatiedon mahdollisuuksien toteuttaminen

INFO2000-ohjelman keston aikana julkaistaan kaksi ehdotuspyyntöä, ensimmäinen keväällä 1996, jälkimmäinen vuonna 1997. Kummassakin tapauksessa tavoitteena on laadukkaan multimediatiedon tuotannon edistäminen ja sitä vastaavan tuotantokyvyn luominen Eurooppaan. Toimen tarkoituksena on kehittää elektronisen julkaisuteollisuuden taloutta ja työllisyyttä, nopeuttaa siirtymistä tulosteista näyttökuvaan ja auttaa samanaikaisesti tuottamaan multimediatietoa, joka vahvistaa Euroopan yrityksiä ja palvelee Euroopan kansalaisia.

Huomattavana esteenä multimediajulkaisulle on niiden eri järjestelmien moninaisuus, joilla yksilöidään ja hankitaan eri alojen ja eri maiden tuotantoa koskevia käyttöoikeuksia. Neljännen puiteohjelman, IMPACT-ohjelman ja henkisen omaisuuden oikeuksia koskevan vihreän kirjan asiaa koskevan tutkimuksen ja kehitystoimien mukaisesti tutkitaan tiiviimpää yhteistyötä koskevia strategioita ja julkaistaan sellaisia kokeiluhankkeita koskevia ehdotuspyyntöjä, joilla voidaan luoda perusta multimediaoikeuksien elektroniselle rajat ylittävälle kaupalle.

6. Tukitoimet

Sen varmistamiseksi, että ohjelma ja syntymässä oleva multimedia-alan tiedontuotantoteollisuus pysyvät kosketuksissa teknologian ja markkinoiden kehityksen kanssa, kyseisessä teollisuudessa tapahtuvien muutosten, ongelmien ja suuntausten valvomiseksi, analysoimiseksi ja käsittelemiseksi toteutetaan toimenpiteitä niihin liittyvillä foorumeilla. Kokeneita teollisuusasiantuntijoita sekä asiaan liittyviä tutkimuskeskuksia ja -laitoksia pyydetään osallistumaan valvontatoimintaan, ja tuloksia levitetään eri tavoin, muun muassa yhteistyössä teollisuuden kanssa.

Standardit ovat olennaisia tietojen vaihdossa ja uudelleenkäytössä. Standardi- ja spesifikaatioluetteloita ylläpidetään ja julkaistaan muun muassa MIDAS-verkon välityksellä. Standardien käytön kannustamiseksi ja palautteen kanavoimiseksi asiaan liittyville teollisuuden yhteenliittymille ja käyttäjäjärjestöille perustetaan työpajoja ja Internet-foorumeita.

Multimedia-alan tiedontuotantoteollisuuden käytettävissä olevien taitojen ja luovuuden tasoa parannetaan toteuttamalla toimenpiteitä erityistarpeiden yksilöimiseksi ja asianmukaisten kurssien ja koulutustyökalujen kehittämiseksi ja ohjaamiseksi tiiviissä yhteistyössä esimerkiksi Leonardo- ja Socrates-ohjelmien kanssa sekä käytettävissä olevasta koulutuksesta kerättyjen tietojen levittämiseksi.

Lisäksi toteutetaan laajasti toimintaa multimedia-alan tiedontuotantoteollisuuden parhaiden käytäntöjen kehittämiseksi ja vaihtamiseksi multimediatiedon mahdollisuuksien toteuttamista koskevan kolmannen toimintalinjan mukaisesti olennaisena osana tuettujen hankkeiden kuluessa saadun kokemuksen ja tiedon levittämistä.

7. Synergian hyödyntäminen

INFO2000-ohjelman keskittäminen tiedontuotantoon tarkoittaa luonnollisesti, että sen toiminnot koskettavat usein aloja, jotka liittyvät välittömästi muihin yhteisön aloitteisiin. Siksi tiivis yhteistyö muiden komission osastojen kanssa on välttämätöntä ohjelman toteuttamisen kannalta, ja yhteensovittamisen helpottamiseksi perustetaan osastojen välinen ryhmä. Komission tiedonantoon KOM (95) 149 sisältyvä taulukko, joka esittää läheisimmin toisiinsa liittyviä yhteisön ohjelmia ja niiden suhdetta INFO2000:een, on ajantasaistettu ja oheistettu tämän asiakirjan liitteeseen 1. Toteuttamiseen osallistuvat myös teollisuuden eri tukialat ja muut osastot, jotka ovat tekemisissä tuettujen hankkeiden tiedontuotannon kanssa.

INFO2000 Talousarvion yhteenveto: 1996 - 1999

 

Toimintalinja
talousarviosta*
ECU*
TL1.1 Uusien markkinoiden luominen lisäämällä 25,2 tietoisuutta Euroopan tasolla erityisten käyttäjäryhmien avulla

TL1.2 Yleiseurooppalaisten käyttäjäryhmien rohkaiseminen

25,2

0,3

16 400 000

200 000

TL 1 Yhteensä 25,5 16 600 000
TL2.1 Julkisen alan tietojen saatavuutta ja hyödyntämistä koskevien politiikkojen kehittäminen

TL2.2 Euroopan julkisen alan tiedon hakemistojen yhdistäminen

TL2.3 Julkisen alan tiedontuotantovoimavarojen käyttäminen

2,0

5,5

10,5

1 300 0000

3 600 000

6 800 000

TL 2 Yhteensä 18,0 11 700 000
TL3.1 Laadukkaan eurooppalaisen multimediatiedon edistE4„minen

TL3.2 Multimedia-alan henkisen omaisuuden oikeuksien kauppa

44,0

4,6

28 630 000

3 000 000

TL 3 Yhteensä 48,7 31 630 000
TL4.1 Multimedia-alan tiedontuotantomarkkinoiden tarkkailu ja analyysi

TL4.2 Multimedian tietosisältöstandardien käytön levittäminen

TL4.3 Taitojen kehittämisen rohkaiseminen Euroopan tasolla

TL4.4 Parhaiden käytäntöjen kehittäminen ja vaihto

3,2

1,5

3,1

2 070 000

1 000 000

2 000 000

p.m.

TL 4 Yhteensä 7,8 5 070 000
YHTEENSÄ 100,0 65 000 000

* Edellä esitetty jakautuma on ohjeellinen ja sitä on ehkä mukautettava ohjelman aikana


1. TOIMINTALINJA 1: KYSYNNÄN EDISTÄMINEN JA TIETOISUUDEN LISÄÄMINEN

1.1 TOIMINTALINJA 1.1: UUSIEN MARKKINOIDEN LUOMINEN LISÄÄMÄLLÄ TIETOISUUTTA EUROOPAN TASOLLA ERITYISTEN KÄYTTÄJÄRYHMIEN AVULLA

1.1.1 TAUSTAA

IMPACT-2-ohjelman avulla kohderyhmille luotiin perustietoisuuden taso Euroopan talousalueen National Awareness Partners -verkon avulla. Tässä verkossa levitettiin tietoa elektronisen julkaisemisen ja multimedian alueilta. Tämä ja muut toiminnot, jotka auttoivat perustietoisuuden ja tarjontatehtävän siirtämisessä lehdistölle ja tiedotusvälineille, onnistuivat hyvin, joten INFO2000-ohjelmassa keskitytään valikoiviin esittelytoimiin sekä käyttäjien ohjaamiseen ja tukemiseen.

1.1.2 TAVOITTEET

Tämän toimintalinjan tavoitteena on edistää uusien markkinoiden luomista esittelemällä Euroopan tietopalvelumarkkinoilla ja erityisesti multimediasovelluksissa tapahtuvasta kehityksestä aiheutuvia mahdollisuuksia. Päätavoitteena on saada kohderyhmät, myös käyttäjät, vakuuttuneiksi multimedian käytön eduista, esitellä julkisen alan ja kansainvälisen tiedon saatavuutta sekä antaa palautetta Euroopan tiedontuotantoteollisuudelle uusien multimediasovellusten suunnittelua silmällä pitäen. Kohderyhmiä on liiketoiminnassa, teollisuudessa ja kaupassa sekä erityisesti pk-yrityksissä; niitä on myös kansalaisten sekä sosiaalitalouden eri osien (yhdistykset, osuuskunnat, keskinäiset yhteisöt ja säätiöt) joukossa.

1.1.3 TOIMENPITEET

Suunniteltuja toimenpiteitä ovat:

  1. Noin 20 multimediatiedon esittely- ja tukisolmun (MIDAS-NET-solmun) valinta ehdotuspyyntöjen avulla (VALINTAPROSESSI).
  2. Esittely-, jakelu- ja tiedotustoimet (YKSITTÄISIÄ MIDAS-SOLMUJA KOSKEVAT TOIMET).
  3. MIDAS-solmujen välisen yhteistyöverkon kehittäminen ja yhteisten hankkeiden toteuttaminen (YHTEISET TOIMET JA MIDAS-SOLMUT).
  4. Verkon yhteistyökehyksen, teknisen tuen ja yhteisen julkisen kuvan (KOMISSION TUKITOIMET).

VALINTAPROSESSI

Ohjelman alussa julkaistaan ehdotuspyyntö, jonka perusteella komissio valitsee MIDAS-NET-solmujen host-keskukset. Solmujen lukumäärä määräytyy käytettävissä olevan rahoituksen mukaan, mutta kuhunkin jäsenvaltioon on perustettava vähintään yksi solmu. Lisäksi komissio aikoo tukea solmua, joka pystyy toimimaan Euroopan tasolla ja jolla on erikoisasiantuntemusta tilastotietojen alalla. Jotta solmujen lukumäärää voidaan nostaa, jos talousarviota suurennetaan tai jos heikosti menestyviä solmuja täytyy korvata uusilla, perustetaan varasolmureservi. Komissio valitsee solmut jäsenvaltioissa aktiivisimmin multimedia-alan tiedotusta, tietoisuustoimintaa ja esittelykampanjoita harjoittavien laitosten keskuudesta. Kyseisillä laitoksilla on oltava omat rahoitusvarat ja niiden on nähtävä yhteisön tuki säännölliseen toimintaansa Euroopalta saatavana täydennyksenä.

Yhteisön tuki toteutetaan yhteisrahoitusperiaatteella, jolloin rahoitusta voidaan myöntää enintään 50 % ( vähemmän kehittyneille alueille perustetuille solmuille enintään 65 %) sovittujen toimien toteuttamisesta aiheutuneista tosiasiallisista kustannuksista. Tuen tosiasiallinen määrä määräytyy maantieteellisen alueen ja valintaprosessin jälkeen sovittavan työohjelman mukaan. Keskimäärin solmua kohti arvioidaan maksettavan vuosittain noin 100 000 ecua korvauksena toiminnasta, jotka on alla määritelty yksittäisten MIDAS-NET-solmujen tehtäviin kuuluviksi. Solmujen ja joidenkin solmuryhmittymien kanssa laaditaan erilliset sopimukset alla esitettyjen MIDAS-NET-solmujen yhteisten toimien toteuttamisesta.

EU valitsee MIDAS-NET-solmut seuraavin perustein. MIDAS-NET-solmulta edellytetään, että:

  • sillä on hyvät yhteydet ennakoituja kohderyhmiä vastaaviin (mahdollisiin) peruskäyttäjiin;
  • sillä on oltava tarvittava asiantuntemus multimediatuotannon alalla ja multimediatiedon käyttöoikeudet Euroopan tasolla ja sen on osallistuttava kansallisiin toimintoihin;
  • sen on oltava maassaan/alueellaan hyvin sijoittautunut ja tunnustettu järjestö. Uskottavuus ennakoidun kohderyhmän silmissä on olennaista;
  • sillä on oltava tarvittava tekninen infrastruktuuri ja edellytykset multimediatuotteiden esittämiseen sekä irrallisina että eri televiestintäkanavilla, muun muassa Internetin WWW-palvelimessa;
  • sen on oltava taloudellisesti vakaa ja riippumaton kaikista käytettävissä olevista yhteisrahoitusohjelmista;
  • sen on osoitettava sitoutuvansa yhteistyöhön komission kanssa tietoisuus- ja esittelykampanjoissa. Tämä tarkoittaa, että MIDAS-NET-solmun on:
  • oltava halukas sijoittamaan aikaa ja työtä muutenkin kuin omaksi edukseen;
  • pidettävä multimedia-alan palveluihin liittyvät toiminnot tietoisuuden lisäämiseen tarkoitettujen tapahtumien kärjessä;
  • ilmoitettava toteuttamistaan toimenpiteistä säännöllisesti komissiolle;
  • suostuttava toimittamaan komissiolle tietoa MIDAS-NET-toimenpiteiden seurauksena aukeavista tulevaisuudennäkymistä ja toimittamaan lisäksi seminaarin osanottajien suostumuksella näitä mahdollisia käyttäjiä koskevia tietoja kollektiivisesti tietomarkkinoiden toimijoille seurantaa varten.

YKSITTÄISTEN MIDAS-SOLMUJEN TEHTÄVÄT

Solmujen tehtävien on katettava edellä 1.1.2 kohdassa kuvaillut tavoitteet. Seuraavassa luettelossa on esimerkki toimenpiteistä, joita verkkosolmujen olisi toteutettava tavanomaisen toimintansa yhteydessä lisätäkseen tietoisuutta Euroopan tason tiedonkäyttömahdollisuuksista.

  • Multimediatiedon saatavuutta koskevien esittelytoimien toteuttaminen valittujen kohderyhmien, myös kansalaisten ja yhdistysten, kanssa.
  • Käytettävissään olevan tiedon levittäminen pyynnöstä multimedia-alan tiedontuotantomarkkinoilla.
  • Paikallisia hankkeita ja käytettävissä olevia palveluja koskevan tiedon tuottaminen.
  • WWW-palvelimien asentaminen ja käyttäminen.
  • Käyttäjien palvelupisteen (sekä elektronisen että ihmistyövoimalla toimivan) perustaminen ja käyttäminen.
  • Tietosisältökysymyksiä käsittelevien seminaarien ja työryhmien kehittäminen ja ohjaaminen sekä näyttelyihin ja kokouksiin osallistuminen.
  • Palautteen hankkiminen käyttäjiltä ja mahdollisilta käyttäjiltä tiedontuotantoteollisuutta varten.
  • Tietoyhteiskuntaan liittyviin hankkeisiin osallistumisen tukeminen levittämällä tietoa asiaan liittyvistä EU-aloitteista, erityisesti INFO2000-aloitteesta.
  • Erityisesti vähemmän kehittyneille alueille sijoittuneille sosiaalisille ja taloudellisille toimijoille suunnattujen toimien toteuttaminen. Näiden toimien tulisi parantaa tietoisuutta multimedian näille ryhmille tarjoamista eduista, auttaa niitä tuomaan julki tarpeitaan ja kannustaa niitä osallistumaan syntymässä olevaan Euroopan multimediateollisuuteen.
  • Synergian kehittäminen yhteisön nykyisten asiaan liittyvien verkkojen kanssa, muun muassa määrittelemällä yhteisiä toimia, joita voidaan toteuttaa asianomaisten kohderyhmien aseman parantamiseksi.

MIDAS-SOLMUJEN YHTEISET TEHTÄVÄT

Joukko tehtäviä korostaa MIDAS-solmujen verkkoluonnetta:

  • Ajanmukaiseen teknologiaan perustuvan yhteistyöverkon luominen.
  • Tutkimuslaitosten välisten yhteisten, solmujen eri aloitteisiin perustuvien hankkeiden kehittäminen ja toteuttaminen.
  • Jäsenvaltioiden tietoyhteiskuntaan tähtäävien toimintojen yhteistyön edistäminen. Euroopan unionin tehtävänä on luoda eri aloitteille yhteinen kehys ja kehittää synergiaa käynnissä olevien eri toimien välillä yhdistämällä resursseja Euroopan tasolla ja parantamalla tietojen saatavuutta ylikansallisesti.
  • Asiantuntemuksen vaihto/siirto tekemällä tunnetuksi uutta multimediateknologiaa koskevia menestystarinoita ja parhaita käytäntöjä, vaikuttamalla erityisiin kohderyhmiin, jotka voivat toimia tiedon monentajina toimielimessään tai yrityksessään.

Erityistä huomiota kiinnitetään tuen tuottamiseen alueilla, joilla siirtyminen tietoyhteiskuntaan on vähiten edistynyt. Myös tietämyksen ja parhaiden käytäntöjen vaihto eri maantieteellisillä alueilla toimivien osapuolten välillä edistää yhteenkuuluvuutta.

MIDAS-solmut auttavat erityisesti Euroopan laajuisten käyttäjäryhmien luomisessa ja kuulemisessa toimintalinjassa 1.2 kuvaillulla tavalla.

KOMISSION TUKITOIMET

Komissio toimittaa verkkoon infrastruktuurin ja tuen edistäen tiedon ja asiantuntemuksen vaihtoa ja varmistaen, että tietovuo jatkuu erityisesti vähiten kehittyneiden alojen suuntaan. Pääasialliset tukialat ovat:

  • WWW I'M Europe- sekä CORDIS-, ISPO-, EUROPA- ja ECHO-palvelimet, joilla levitetään tietoa komission toiminnasta tietosisällön alueella;
  • Yksittäisten MIDAS-NET-solmujen välillä toimivan WWW-verkon toteuttamisen tukeminen;
  • Verkon yrityskuvan vakiinnuttamiseksi kerätty ja tuotettu yhteinen tietoisuusaineisto;
  • Keskustukiryhmä ja monikielinen käyttäjäpalvelu;
  • Luettelo tietosisältölähteistä, esittelytuotteista ja palveluista;
  • Työryhmiä ja tietojen vaihtoa taitojen ja pätevyyksien päivittämiseksi verkossa.

Komissio edistää MIDAS-NET-solmujen julkista kuvaa ja tuntemusta proaktiivisina neuvontakeskuksina kansallisella tasolla ja varmistaa verkon yrityskuvan keskittymällä yhteiseen etuun liittyviin toimiin verkkotasolla ja määrittämällä yhteisiä vähimmäisstandardeja.

Tuen yleistasosta neuvotellaan valittujen järjestöjen tai yhteenliittymien kanssa ehdotuspyynnön perusteella. Taso riippuu pääasiassa verkkosolmun kattamasta maantieteellisestä alueesta ja sovitusta työohjelmasta.

1.1.5 SYNERGIAN HYÖDYNTÄMINEN

MIDAS-NET on erikoistunut verkko, joka lähestyy erityisiä käyttäjäryhmiä paikallisella ilmoittelulla ja järjestämällä esittelytilaisuuksia näiden toimitiloissa sekä muiden tapahtumien, kuten näyttelyjen ja kokouksien välityksellä. Tämän työohjelman liitteessä 2 on luettelo INFO2000-ohjelmaan liittyvillä aloilla tällä hetkellä toimivista EU-verkoista. Solmujen odotetaan muodostavan yhteyksiä muiden verkkojen kanssa yleistä tiedonvaihtoa ja yhteistoimien toteuttamista varten.

Kuten INFO2000-ohjelmaehdotuksessa todettiin, PO XXII:n kanssa muodostetaan yhteyksiä, jotta voidaan varmistaa hyvän synergian syntyminen INFO2000-ohjelman alaisuudessa ja Socrates- ja Leonardo-ohjelmien alaisuudessa toteutettavien toimenpiteiden välille. Pk-yritysten osalta olennaista on yhteistyö euroneuvontakeskuksien ja PO XXIII:n BC-NET-verkkojen ja PO XII:n alaisten CRAFT-pisteiden kanssa. PO XIII:n IT- ja ACTS-ohjelmien puitteissa perustamat verkot täydentävät MIDAS-NET-solmuja; ne hyödyntävät MIDAS-verkon tarjoamaa käyttäjätietokantaa. Lisäksi pyritään yhteistyöhön PO III:n multimediatukikeskusten kanssa, joiden toiminta suuntautuu enemmän markkinoiden tarjontapuolelle.

MIDAS-verkko toimii tiiviissä yhteistyössä vastaavien verkkojen, tietosisältöyhteenliittymien ja käyttäjäryhmien sekä myös ammatillisten yhteenliittymien ja kauppakamarien kanssa. MIDAS-verkko ylläpitää vuoropuhelua erityisesti IRIS-I-verkon kanssa ja niiden paikallisverkkojen kanssa, joita on perustettu tietoyhteiskuntaan liittyvillä innovatiivisilla toimenpiteillä EAKR:n 10 artiklan nojalla.Yhteyksien luominen sekä erikoistuneisiin että yleisluonteisempiin verkkoihin ja järjestöihin on MIDAS-NET-solmujen erityistehtävä.

1.1.6 ODOTETUT TULOKSET

Tällä toimintalinjalla saadaan aikaan entistä parempaa yhteistyötä Euroopan tasolla sekä tietämyksen ja kokemusten siirtoa. Suoritusperusteista sovitaan valittujen järjestöjen kanssa, ja niitä käytetään saavutetun edistyksen mittaamiseen. Onnistumisen tunnuslukuja ovat esimerkiksi niiden ihmisten kokonaismäärä, jotka ovat osallistuneet seminaareihin, työryhmiin, käyttäneet WWW-kotisivuja ja niin edelleen. Asiaan liittyvän tiedon keräämiseen muodostetaan yhteinen raportointielin. WWW-palvelimen kautta toteutetaan vuosittain käyttäjätutkimus, jolla selvitetään, kuinka monet ihmiset/pk-yritykset ovat edellä mainittujen toimien tuloksena ottaneet käyttöön uuden verkkoyhteyden palvelujen tarjoajan kautta, hankkineet CD-ROM-aseman, ostaneet tietyn CD-ROM-nimikkeen ja niin edelleen.

Myös osallistujien tyytyväisyyden seuranta antaa osoituksen verkon onnistumisesta. Yhteistyötaso, asiantuntemuksen vaihto ja siirto on ilmoitettava säännöllisesti MIDAS-NET-solmujen tapaamisissa, joita järjestetään keskimäärin kolme kertaa vuodessa tiedotuspäivien ja kokousten aikana tai MIDAS-NET-solmukeskuksissa.

TOIMINTALINJA 1.2: YLEISEUROOPPALAISTEN KÄYTTÄJÄRYHMIEN ROHKAISEMINEN

1.2.1 TAUSTAA

Menestyvä kysyntäpuoli on välttämätön multimedian kaltaisten pitkälle kehitettyjen tietotuotteiden ja -palvelujen terveiden markkinoiden kehitykselle. Kun ottaa huomioon tietosisältömarkkinoilla tapahtuvan nopean kehityksen, markkinoiden kehityksen tukeminen edellyttää säännöllistä vuoropuhelua tietosisällön tarjoajien ja tietosisällön käyttäjien välillä.

Tiedontuotantoteollisuudessa kysyntäpuoli on huonosti järjestäytynyt ja pirstoutunut. Käyttäjäryhmiä alkaa syntyä kansallisella tasolla, jolla ammatilliset järjestöt ja teollisen alan järjestöt alkavat lähestyä tietosisältökysymyksiä. Tarvitaan kansallisia ja yleiseurooppalaisia käyttäjäryhmiä, jotta saataisiin aikaan tehokas vuoropuhelu tarjonta- ja kysyntäpuolen välillä. Paikallis- ja alueviranomaisten sekä sosiaalitalouden edustajien osallistumista pidetään tärkeänä, koska heillä on hyvät edellytykset ymmärtää kansalaisten tarpeita.

1.2.2 TAVOITTEET

Tämän toimintalinjan tavoitteena on kyseisen vuoropuhelun edistäminen kannustamalla tietosisältöön liittyviä kysymyksiä koskevaa yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa kansallisten käyttäjäryhmien välillä ja rohkaisemalla siten eurooppalaisten ryhmittymien syntymistä.

1.2.3 TOIMENPITEET

MIDAS-NET-solmujen verkko (ks. toimintalinja 1.1) on välttämätön. Kansallisia tietosisältömarkkinoita koskevan tietämyksensä perusteella verkon solmut vaikuttavat osaltaan käyttäjäryhmien muodostumiseen tarjoamalla asianmukaisen elektronisen infrastruktuurin (WWW ja E-mail) ryhmittymien väliseen keskusteluun ja kokemusten vaihtoon. Ryhmittymien koostumus vaihtelee ja niihin kuuluu tilastojen käyttäjiä, teollisuuden ja kaupan sekä sosiaalialan edustajia sekä kansalaisia ja julkista sektoria edustavia ryhmiä. Vähemmän kehittyneiltä alueilta tulevien käyttäjäryhmien osallistumista edistetään ja tuetaan mahdollisimman paljon. Lisäksi solmut järjestävät ryhmille säännöllisesti (kaksi kertaa vuodessa) tapaamisia, joissa käsitellään ja työstetään E-mail-istuntojen erityiskysymyksiä ja johtopäätöksiä.

Komissio auttaa MIDAS-NET-solmuja laatimaan pöytäjärjestyksen kansallisiin keskusteluihin yksilöimällä käsiteltäviä tietosisältöä koskevia avainongelmia ja -kysymyksiä. Lisäksi komissio tarjoaa kansallisten ryhmittymien väliseen keskusteluun yleiseurooppalaisen infrastruktuurin käyttämällä I'M EUROPE WWW -palvelinta. Komissio järjestää myös säännöllisiä yleiseurooppalaisia tapaamisia kansallisten ryhmittymien edustajille kerran vuodessa.

Yhteistyön ja kokemusten vaihdon alat ovat toimintalinjalla 3.1 käsiteltäviä avainaiheita, samoin kuin tiedon laadun ja tiedon luotettavuuden kaltaiset tärkeät teemat.

Suoraan peruskäyttäjiin ja kansalaisiin suuntautuvilla tietosisältöpalveluilla, erityisesti jo vakiintuneilla palveluilla ja syntyvillä kuluttajien verkkopalveluilla saatua kokemusta käytetään uudestaan. Kokemuksia vaihdetaan mm. sellaisten palvelujen kanssa kuin CompuServe, America On Line with Bertelsmann, Apple e.world, Microsoft Network, Europa On line sekä EINS (European Information Network) tieteellisen ja teknisen tiedon alalla..

1.2.4 SYNERGIAN HYÖDYNTÄMINEN

MIDAS-NET-solmujen sijainti antaa niille hyvät mahdollisuudet tunnistaa omilla aloillaan olevat aktiiviset yhteenliittymät, mutta ryhmittymiä muodostettaessa kuullaan myös jo olemassaolevia ryhmiä, jotka keskittyvät yhteisön pk-yrityksiä, sosiaalitaloutta, käsityöläisalaa, matkailua ja kauppaa koskevaan politiikkaan; myös erityisiä käyttäjäryhmiä, kuten tilastoalan edustajia, kuullaan.

Tämä toimintalinja toteutetaan synergiassa komission muiden, erityisesti PO III:n, PO XII:n, PO XXII:n ja PO XXIII:n toteuttamien pk-yrityksiin liittyvien aloitteiden ja ohjelmien kanssa.

1.3 TOIMINTALINJAN 1 TALOUSARVIO

Neuvoston INFO2000-ohjelmasta tekemässä päätöksessä arvioidaan toimintalinjan 1 osuudeksi noin 22 - 32 % koko talousarviosta.

Kuusikymmentäviisi prosenttia toimintalinjalle 1.1 varatusta summasta suunnataan suoraan MIDAS-verkon solmuille, joiden pariin kuuluvat myös yksittäisten tutkimuslaitosten toimet ja verkkotason aloitteet (yksittäisten MIDAS-solmujen toimet + MIDAS-solmujen yhteiset toimet). Jäljelle jäävät kolmekymmentäviisi prosenttia osoitetaan komission tukitoimien tehtäville. Jos oletetaan, että tosiasiallinen rahoitustaso on neljän vuoden aikana noin 25,5 % koko talousarviosta, se voidaan jakaa seuraavasti:

 


TALOUSARVIO
%
ECU
Toimintalinja 1.1
Yksittäisten MIDAS-solmujen toimet
20 keskuksen sopimukset à 100.000 ecua vuodessa (keskimäärin)
12,3 8 000 000
MIDAS-solmujen yhteiset toimet 
Verkkosolmujen yhteiset toimet
4,1 2 650 000
Komission tukitoimet 
Henkilöstö ja infrastruktuuri
8,8 5 750 000
Toimintalinja 1.2 
Yleiseurooppalaisten käyttäjäryhmien muodostaminen
0,3 200 000
TOIMINTALINJA 1 YHTEENSÄ 25,5 16 600 000


TOIMINTALINJA 2: EUROOPAN JULKISEN ALAN TIEDON HYÖDYNTÄMINEN

TOIMINTALINJA 2.1 JULKISEN ALAN TIETOJEN SAATAVUUTTA JA HYÖDYNTÄMISTÄ KOSKEVIEN POLITIIKKOJEN KEHITTÄMINEN

2.1.1 TAUSTAA

Julkinen ala kerää ja tuottaa suuria määriä tietoja, joista monet ovat kansalaisten ja yritysten kannalta mielenkiintoisia ja jotka voivat olla tiedontuottajayritysten tuottamien lisäarvoa aiheuttavien tietopalvelujen raaka-ainetta. Julkisen alan tietojen saatavuutta koskevat säännöt ovat varsin erilaisia eri jäsenvaltioissa, ja joissakin tapauksissa niitä ei ole lainkaan. Tietoyhteiskuntaan siirtymisen edistyessä tästä tilanteesta voi tulla este kansalaisten ja yritysten kokonaisvaltaiselle osallistumiselle eri puolilla Eurooppaa. Joukko tietoyhteiskuntafoorumin perustamia työryhmiä on tunnistanut tämän kysymykseksi, joka vaatii kiireellisiE4„ toimia.

2.1.2 TAVOITTEET

Euroopan politiikkojen kehittäminen kansalaisten, yritysten, julkisen hallinnon ja koko Euroopan unionin hyväksi tarkoitetun julkisen alan tiedon saavuttamiseksi ja hyödyntämiseksi.

Käyttäjien ammatti-, kansalais- ja henkilökohtaiseen toimintaan liittyvien julkisen alan tietojen helpompi saatavuus ja mahdollisesti suurempi lähdevalikoima ja paremmat laatu/hinta -edellytykset.

Uusien tilaisuuksien avaaminen tietomarkkinoiden yrityksille niin, että nämä voivat hyödyntää kaupallisesti julkisen alan tietoa Euroopan tasolla ja tuottaa lisäarvoa aiheuttavia multimedia-alan tietotuotteita ja -palveluja kaupallisesti kiinnostavilla aloilla. Yritysten osalta yleensä se helpottaa niiden toiminnan kannalta kiinnostavan julkisen tiedon saatavuutta. Julkishallinnon osalta se luo mahdollisuuksia ja motivaatiota entistä parempaan tiedonhallintaan, tehokkuuteen ja avoimuuteen.

Euroopan unionin yleisen ulospäin suuntautuneisuuden ja avoimuuden edistäminen.

2.1.3 TOIMENPITEET

Tiettyjen tutkimusten ja alustavien keskustelujen jälkeen luonnostellaan vihreä kirja, jota käsitellään epävirallisesti kaikkien jäsenvaltioiden asianomaisten julkisen alan edustajien kanssa ja joka julkaistaan huhtikuuhun 1996 mennessä. Siinä herätetään julkinen keskustelu kaikista asiaan kuuluvista kysymyksistä (julkisen alan tietojen käyttöoikeuksien mahdollisuudet ja edellytykset, julkisen ja yksityisen alan tehtävät, parempaan saatavuuteen johtavat käytännön toimenpiteet, asiaan liittyvien EU-aloitteiden hyödyntäminen). Ensimmäisiä vastauksia vihreään kirjaan käsitellään julkisen tiedon saatavuutta koskevassa konferenssissa Tukholmassa kesäkuussa 1996. Tämän kokouksen tulosten ja muun vihreää kirjaa koskevan palautteen perusteella komissio päättää tulevina vuosina toteutettavista toimenpiteistä. Niihin voi kuulua:

  • lakiesityksiä,
  • tietojen vaihtoa ja menettelyjen yhdensuuntaistamista,
  • muihin aloitteisiin johtavia tutkimuksia.

2.1.4 SYNERGIAN HYÖDYNTÄMINEN

Julkisen alan tietopolitiikan kehittäminen edellyttää mahdollisimman laajaa konsensusta. Siksi on koko prosessin ajan välttämätöntä keskustella kaikkien asiaan liittyvien julkisen alan toimijoiden kanssa ja kuulla näitä. Tätä säännöllistä ja kattavaa kuulemismenettelyä varten julkisen alan toimijoita, kuten kansallisia tilastolaitoksia, kehotetaan osallistumaan vihreän kirjan käsittelyyn, päivitykseen ja seurantaan, työryhmiin, kokouksiin ja eri tietoisuuden lisäämistilaisuuksiin. Lisäksi toteutetaan tärkeää koordinointityötä asiaan liittyvien komission toimintojen kanssa hallintojen välistä tietojen vaihtoa koskevan IDA-ohjelman, telematiikkasovellusten (erityisesti julkisen alan sovellusten) ja avoimuuden sekä G7:n Government On-Line -hankkeen yhteydessä. Komission muiden osastojen, kuten PO XXIII:n, kanssa tehdään yhteistyötä niiden tapojen selvittämiseksi, joilla voidaan helpottaa pääsyä pk-yrityksiä kiinnostaviin julkisiin tietolähteisiin.

2.1.5 ODOTETUT TULOKSET

Toimenpiteiden odotetaan johtavan jäsenvaltioiden välillä kasvavaan konsensukseen kysymysten tärkeydestä ja kansallisten politiikkojen lähentämistarpeesta.

TOIMINTALINJA 2.2 EUROOPAN JULKISEN ALAN TIEDON HAKEMISTOJEN YHDISTÄMINEN

2.2.1 TAUSTAA

Eri jäsenvaltioissa tehdään käytännön aloitteita julkisen alan tiedon saatavuuden parantamiseksi. Euroopan tietoyhteiskunnassa on varmistettava, että tarvittava julkisen alan tieto on helposti kaikkien niiden Euroopan kansalaisten ja yritysten saavutettavissa, jotka ovat kiinnostuneita tästä tiedosta. Tällä hetkellä tiedon saanti EU:ssa on edelleen vaikeaa avoimuuden puutteen, vaivalloisten menettelyjen ja kansallisten saatavuusreittien välisen yhteenkytkettävyyden puutteen vuoksi.

2.2.2 TAVOITTEET

EU:n aloitteilla, joilla parannetaan julkisen alan tiedon saatavuutta, pyritään saamaan aikaan standardeihin ja avoimuuteen perustuva yhteentoimivuus, jolla helpotetaan julkisen alan tiedon vapaata liikkuvuutta Euroopan tietoyhteiskunnassa. Tärkeä askel tässä suhteessa on julkisen alan tiedon vakiohakemistojen luominen, hakemistojen, jotka yhdistetään toisiinsa EU:n eri puolille tiedon löytämisestä ja saamisesta kiinnostuneiden kansalaisten ja yritysten ohjaamiseksi.

2.2.3 TOIMENPITEET

Aloitteissa seurataan analyysi-kehitys -toteutusreittiä, joka vaatii jatkuvaa yhdensuuntaistamista ja vuoropuhelua kansallisten viranomaisten kanssa. Menettelyä tuetaan konsensusta rakentavilla aloitteilla ja erityistyöryhmien työllä konkreettisten ratkaisujen määrittelemiseksi ja kehittämiseksi. Ehdotuspyynnöillä yksilöidään olemassa olevien kansallisten, alueellisten ja paikallisten palvelujen ja resurssien yhteenkytkettävyyttä koskevia kokeiluhankkeita sekä uusien palvelujen toteuttamista yhteistyönä. Erityistä huomiota kohdistetaan monikielisiin ratkaisuihin.

Erityisesti Yhdysvalloissa tällä hetkellä toteutettavat järjestelmät, kuten valtionhallinnon tietojen saatavuuden parantamiseen tarkoitettu paikannuspalvelu GILS (Government Information Locator Service), voi toimia viitteenä EU:n toteuttamille toimenpiteille.

Erityisiä EU:n toimenpiteitä ovat:

  • niiden julkisen alan tietoalueiden yksilöiminen, jotka ovat erityisen kiinnostavia kansalaisten ja lisäarvoa aiheuttavan tiedon tuottajien kannalta;
  • luettelon laatiminen olemassa olevista julkisen alan tiedon hakemistoista;
  • ohjeiden laatiminen yhteentoimivista, vertailtavissa olevista ja käyttäjäystävällisistä hakemistoista;
  • yleiseurooppalaisten, yhteistä muotoa noudattavien julkisen alan tietohakemistojen kehittämisen edistäminen, vakiosaatavuus- ja tiedonhakukäytäntöjen sekä tietoresurssien yksilöintiä koskevien yhteisten menetelmien soveltaminen;
  • kansallisten hankkeiden kannustaminen erityisesti vaikeassa asemassa olevilla alueilla digitaalisten kansallisten tai alueellisten hakemistojen laatimiseksi valikoiduilla aloilla.

2.2.4 SYNERGIAN HYÖDYNTÄMINEN

Toimenpiteet toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kansallisten julkisen alan toimielinten kanssa, jotka käyttävät tai aikovat kehittää tai käyttää julkisia tietohakemistoja sekä yhdensuuntaisesti muiden asiaan liittyvien komission aloitteiden kanssa.

2.2.5 ODOTETUT TULOKSET

Tästä aloitteesta seuraa rajattu määrä toisiinsa kytkettyjä kansallisia julkisen alan tietohakemistoja. Sillä luodaan perusta tällaisten hakemistojen ja niiden välisten kytkentöjen nopealle kasvulla, lisätään avoimuutta, helpompaa saatavuutta kansalaisten kannalta jne. Nämä perusteet ovat välttämätön edellytys julkisen alan tietotilan kehitykselle EU:ssa.

TOIMINTALINJA 2.3 JULKISEN ALAN TIEDONTUOTANTOVOIMAVAROJEN KÄYTTÄMINEN

2.3.1 TAUSTAA

Eurooppaa on siunattu runsailla julkisen alan valvomilla tietosisältövarastoilla, kuten museoilla, kirjastoilla, tekijänoikeus- ja patenttitallennusjärjestelmillä, koulutus- ja ammattikoulutuslaitoksilla, historiallisilla arkistoilla ja arkkitehtonisilla kohteilla. Nämä tietosisältövarastot on otettava käyttöön, jos Eurooppa aikoo hyödyntää tätä kulttuuri- ja talousomaisuuttaan kaupallisesti ja toteuttaa kehittyneen tekniikan mahdollisuuksia julkisen alan palvelujen tueksi. Ne ovat keskeinen unionin voimatekijä kansainvälisessä tietoyhteiskunnassa, ja ne lukuisat kaupat, joilla joitakin kokoelmaa koskevaa määräysvaltaa on siirretty yksityisille yrityksille, joista kaikki eivät ole olleet eurooppalaisia, ovat jo korostaneet niiden kaupallisia ja strategisia mahdollisuuksia.

Suurin osa julkisen alan tietosisältövarastoista on analogisessa muodossa eikä sovi sellaisenaan käytettäväksi multimedia-alan tietopalveluissa, jotka toimivat digitaalisessa ympäristössä. Ne on muunnettava digitaaliseen muotoon. Samanlainen muunto tehtiin käsikirjoituksille vuoden 1450 jälkeen Gutenbergin painotekniikan kehityttyä, mutta se oli erilaista paitsi luonteeltaan myös laajuudeltaan.

2.3.2 TAVOITTEET

Julkisten tiedontuotantovoimavarojen käyttöönotolla täydennetään toimenpiteitä 2.1 ja 2.2 ja varmistetaan, että Euroopan toimijat hyödyntävät asianmukaisesti näistä toimenpiteistä syntyviä poliittisia, organisatorisia ja toiminnallisia infrastruktuureita. Julkisen alan eri tietovarastoissa olevista tiedoista pyritään laatimaan yksityiskohtaisia luetteloita ja kytkemään ne yhteen, jotta näiden tiedontuotantovoimavarojen hyödyntämistä voidaan helpottaa lisäarvoa aiheuttavilla palveluilla.

2.3.3 TOIMENPITEET

Alustavilla toimenpiteillä laaditaan yleiskatsaus olemassa olevista julkisen alan tietovarastoista valikoiduilla aloilla, esimerkiksi maantieteellisestä tiedosta ja tilastotiedosta. Valintaperusteita ovat markkinamahdollisuudet, yhteisten vakiotietomuotojen olemassaolo sekä yhdentämismahdollisuudet henkisen omaisuuden kauppajärjestelmiin julkisten/yksityisten kumppanuuksien ja ylikansallisten sovellusten helpottamiseksi. Nämä perusteet täyttäviä kokeiluhankkeita edistetään valikoiduilla aloilla.

2.3.4 SYNERGIAN HYÖDYNTÄMINEN

Sekä jäsenvaltioissa että komission aloitteiden yhteydessä tapahtuvan digitoinnin ja yhteenkytkentätyön kanssa toteutetaan yhdensuuntaistamista.

2.3.5 ODOTETUT TULOKSET

Digitoidut luettelot ja niiden keskinäiset kytkennät tukevat julkisen alan tietosisällön tehokasta hyödyntämistä ja kauppaa ja johtavat siten entistä useampiin tilaisuuksiin kehittää yleiseurooppalaisia lisäarvoa aiheuttavia palveluja.

2.4 TOIMINTALINJAN 2 TALOUSARVIO

 


TALOUSARVIO 
%
ECU
Toimintalinja 2.1
Poliittisten ohjelmien kehittäminen julkisen alan tietojen saatavuutta ja hyödyntämistä varten
2.0 1 300 000
Toimintalinja 2.2 
Julkisen alan tiedon hakemistojen yhdistäminen
5,5 3 600 000
Toimintalinja 2.3 
Julkisen alan tiedontuotantovoimavarojen käyttäminen
10,5 6 800 000
TOIMINTALINJA 2 YHTEENSÄ 18,0 11 700 000


TOIMINTALINJA 3: EUROOPAN MULTIMEDIATIEDON MAHDOLLISUUKSIEN TOTEUTTAMINEN

TOIMINTALINJA 3.1 LAADUKKAAN EUROOPPALAISEN MULTIMEDIATIEDON EDISTÄMINEN

3.1.1 TAUSTAA

Euroopan multimediatiedon mahdolliset tuottajat eivät hyödynnä tällä hetkellä täysin Euroopan mahdollisuuksien rikkautta eri alojen ja jäsenvaltioiden markkinoiden, kielten ja hallinnollisten esteiden pirstonaisuuden, lähdeaineiston hajanaisuuden, nopeasti muuttuvan teknologian ja henkisen omaisuuden oikeuksiin liittyvien vaikeuksien vuoksi. Näiden esteiden voittamiseen vaadittava ylikansallinen yhteistyö merkitsee suurta riskiä, erityisesti pk-yrityksille, sekä lisää juoksevia kuluja, siksi yhteisön tasolla tarvitaan tukea eteenpäin johtaville kokeiluhankkeille. TAVOITTEET Toiminnalla pyritään osaltaan luomaan Euroopan tietosisältöteollisuutta, joka pystyy kilpailemaan maailmanlaajuisella tasolla saaden aikaan myönteisiä vaikutuksia työllisyydessä, taloudessa ja Euroopan yhteenkuuluvuudessa. Tätä varten se tukee sellaisten mallituotteiden ja -palvelujen kehittämistä, jotka ovat innovatiivisia, tarjoavat käyttäjille korkealaatuista tietoa ja esittelevät tietopalvelun kehityksen parhaita käytäntöjä. Se tukee sellaisia hankkeita, jotka kunnioittavat unionin monikielistä luonnetta ja päämäärää tarjota multimediatietoa jäsenvaltioiden kielillä.

3.1.2 TOIMENPITEET

Tukea annetaan hankkeille, jotka nopeuttavat multimedia-alan tiedontuotantoyritysten kehitystä neljällä avainalalla: Euroopan kulttuuriperinnön taloudellinen hyödyntäminen erityisesti viihteen ja koulutuksen keinot yhdistävin menetelmin, pk-yrityksille tarkoitetut yrityspalvelut; maantieteellinen tieto; tieteellinen, tekninen ja lääketieteellinen tieto. Kaikkien tuettujen hankkeiden on noudatettava periaatteita, jotka on esitetty yksilöiden suojasta henkilökohtaisten tietojen käsittelyssä annetussa direktiivissä 95/46/EY.

Kokeiluhankkeita haetaan kahdella ehdotuspyynnöllä; ensin keväällä 1996 ja sen jälkeen vuonna 1997. Myöhemmin voidaan tehdä uusia ehdotuspyyntöjä, joko INFO2000-ohjelman ja tämän toimintalinjan yhteydessä tai muiden ohjelmien yhteydessä, esim. Multimediakoulutusohjelmat -aloitteen tai muiden toimintalinjojen osana.

Hankkeita tuetaan kahdessa vaiheessa: kuusi kuukautta kestävässä määrittelyvaiheessa kehitetään tekniset ja liiketoimintasuunnitelmat, kuullaan käyttäjiä, neuvotellaan yhteistyösopimukset ja tuotetaan työmalli suunnitelluista toiminnoista; toteutusvaiheessa (kun määrittelyvaiheen tulokset on arvioitu ja sopivimmat valittu jatkokehittelyyn) hiotaan palvelua, käsitellään asiaan liittyviä tietoja, tehdään käyttäjätestejä ja määritetään toiminnallinen palvelu tai laitteisto.

Kaikkiin hankkeisiin vaaditaan menetelmiä ja saatua kokemusta koskevan tiedon levityssuunnitelma muita alueella toimivia varten. Sen lisäksi, että virallisesti edellytetään kumppaneita vähintään kahdesta jäsenvaltiosta, kaikki hankkeet ovat esimerkkejä ylikansallisesta eurooppalaisesta yhteistyöstä, ja niissä on vähintään neljä kumppanijärjestöä. Tämä parantaa Euroopan yhteistyötä, lisää järjestöjen mahdollisuuksia osallistua ohjelmaan ja pyrkiä kohti laajaa kielellistä ja kulttuurillista kattavuutta.

Yhteisön tueksi lasketaan tavallisesti enintään 40 % hankkeen tosiasiallisista kustannuksista. Pienet yritykset, joissa on alle 50 työntekijää, ja vaikeassa asemassa oleville alueille sijoittautuneet yritykset, voivat saada rahoitusta enintään 50 % kustannuksistaan. Määrittelyvaiheen rahoitus rajoitetaan 100 000 ecuun hanketta kohti. Toteutusvaiheessa oleviin hankkeisiin sovelletaan tavallisesti 500 000 ecun ylärajaa hanketta kohti. Poikkeustapauksissa voidaan päättää tuesta, jonka enimmäisyläraja on 1 000 000 ecua.

3.1.3 KOHDEALAT

Kulttuuriperintö

Kulttuuriperinnön alueella pyritään edistämään Euroopan kulttuuriperinnön taloudellista hyödyntämistä toteuttamalla uusia multimediatietopalveluja ja mahdollistamaan noiden voimavarojen parempi saatavuus. Multimediajärjestelmissä kuvaa, ääntä ja tekstiä voidaan yhdistellä uusilla, mielikuvituksellisilla tavoilla, välittää digitoidussa muodossa ja varastoida ja uudelleenkäsitellä tai tarjota verkon välityksellä yleisön laajaan käyttöön. Tuetut hankkeet voivat suuntautua yhteen tai useampaan seuraavista vaihtoehdoista:

  • Uuden multimediatietosisällön tuottaminen yhdessä uusien koulutus- ja koulutusviihdetyökalujen kanssa, joiden avulla tuo tietosisältö voidaan ottaa käyttöön ja välittää verkossa tai muin keinoin. Näillä hankkeilla on pyrittävä tuottamaan edullista elektronista tietoa, johon kuuluu tarpeen mukaan tietoa, kuvia, tekstiä, videokuvaa ja ääntä, Euroopan kansalaisten kulttuurivoimavarojen ymmärtämyksen parantamiseksi.
  • Sellaisten hakemistojen ja oppaiden laatiminen kulttuuriperintöä koskevista voimavaroista, joiden avulla tietoa on mahdollista siirtää Euroopan eri alueiden kulttuurillisessa ja kielellisessä kirjossa;
  • Sellaisten yhteisten digitoitujen tietovoimavarojen perustaminen ja saatavuus, joita voidaan käyttää uudestaan elektronisessa julkaisuteollisuudessa lisäarvoa aiheuttavien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseksi.

Kehitetyissä palveluissa on käytettävä toimitusmenetelmiä, jotka ovat laajasti käytettävissä ja tarkoituksenmukaisia. Palvelujen tietosisällön on myös oltava korkealaatuinen, jotta käyttäjien tarpeet voidaan täyttää. Tuetuissa hankkeissa on otettava huomioon kulttuuria koskevaa tiedon vaihtoa ja yhdentämistä koskevat standardit ja niiden on oltava soveltuvin osin yhdenmukaisia G7:n tietoyhteiskuntaa koskevan kokeiluhankkeen "Maailman kulttuuriperintö multimedian välityksellä" kanssa.

Pk-yrityksille tarkoitettu tieto

Kasvukykynsä ja olennaisen työllisyysvaikutuksensa vuoksi pk-yritykset ovat avaintekijä Euroopan talouden rakenteessa. Niistä on tulossa yhä riippuvaisempia ajantasaisesta tiedosta, jotta ne voisivat tulla kilpailukykyisiksi ja pysyä sellaisina yhä selvemmin maailmanlaajuisilla markkinoilla.

Tämän alan toimenpiteiden tavoitteena on kannustaa Euroopan tietoteollisuuden aloitteita, joilla parannetaan monikielisessä multimediamuodossa olevan tiedon tarjoamista teollisuuden ja kaupan alan yrityksille, erityisesti pk-yrityksille. Tietosisällön on voitava todettavasti auttavan pk-yrityksiä niiden tuottavuuden lisäämisessä, kilpailukyvyn parantamisessa ja markkinoiden laajentamisessa erityisesti rajojen yli.

Tietopalvelun tuottajien on osoitettava asianmukaista ymmärtämystä kyseisen talouden alan yritysten työskentelyedellytysten osalta, ja tuotettavissa palveluissa on käytettävä hyväksyttyjä standardeja kyseisen teollisuuden materiaalien ja palvelujen luokittelussa ja kuvailussa. Ehdotusten on oltava olennaisessa määrin peruskäyttäjäläheisiä ja otettava soveltuvin osin huomioon asianomaisen teollisuuden järjestöpolitiikat ja aloitteet samoin kuin EU:n politiikat ja aloitteet, esimerkiksi standardoinnin ja tietojenkeruun osalta.

Hankkeet verkottavat multimediatietoa eri lähteistä, käsittelevät tietoa helpompikäyttöiseksi ja tarjoavat asianmukaiset käyttäjäliittymät käyttäjän työympäristöön. Toimitukset voivat tapahtua verkoissa niin, että reaaliajan saatavuus yhdistyy CD-ROM:in kaltaiseen pysyvämpään toimitusmuotoon. Hankkeissa on otettava huomioon G7:n tietoyhteiskuntaa koskeva kokeiluhankkeen "Pk-yritysten maailmanlaajuiset markkinat" tavoitteet ja toiminnallinen puitekehys. Kyseisen hankkeen tarkoitus on antaa panoksensa maailmanlaajuisen elektronisen ympäristön kehitykseen, jotta pk-yritykset voivat harjoittaa toimintaansa tehokkaammin ja kannattavammin. Tämä tavoite on ilmaistu myös yhteisön kolmannessa monivuotisessa Euroopan unionin yrityksiä ja pk-yrityksiä koskevassa ohjelmassa, jolla pyritään auttamaan ja kannustamaan pk-yrityksiä pääsemään kansainvälisille markkinoille ja kehittämään kauppaa etenkin parantamalla verkkoja ja markkinatietojen saatavuutta.

Maantieteellinen tieto

Maantieteellisen tiedon (GI) tekniikka saa yhä enemmän merkitystä, koska sillä voidaan yhdentää, mallintaa, analysoida ja visualisoida monenlaisia tietosisältöjä. Se on riippuvainen ensinnäkin viitekarttoihin tarvittavien perus- tai topografiatietojen saatavuudesta, ja tällä hetkellä yleiseurooppalaisella tasolla on käytettävissä liian vähän tällaista helposti levitettävää perustietoa. Tällaista demografian, ympäristön ja kansantaloustieteen kaltaisiin sovelluksiin liittyvää tietosisältöä on toistaiseksi käytetty laajasti erilaisiin spesifikaatioihin vain kansallisella tasolla.

Tuetuilla hankkeilla on tästä syystä yksi tai useampia seuraavista tavoitteista:

  • on esiteltävä innovatiivisilla mallisovelluksilla perustiedossa ja teemasisällössä saavutettu edistys. Hankkeisiin on sisällyttävä uusia tai syntymässä olevia GI-standardeja, niiden on käsiteltävä uusia kohdealueita ja käyttäjäyhteisön on osallistuttava niihin tiiviisti;
  • on tarjottava yleiseurooppalaista tietoa GI:stä, siitä, mitä on tallennettu, missä muodossa se on tallennettu ja kuinka se saadaan käyttöön (metadata-palvelut ja niiden linkittäminen);
  • on esiteltävä luonteeltaan yleiseurooppalaisen tai rajoja ylittävän tiedon yhdentämistä tai linkitystä, tiedon, joka voi toimia tulevien kaupallisten sovellusten rakennuspalikkoina erityisesti, kun näillä hankkeilla autetaan yhteisten spesifikaatioiden vahvistamista yleiseurooppalaisia GI-tiedostoja varten;
  • on esiteltävä yleiseurooppalaisen tai rajoja ylittävän GI:n keruu-, vaihto- ja käyttömenetelmiä, myös verkotetun käyttöoikeuden tarjoamista muihin palveluihin.

Hankkeisiin on sisällytettävä tietojen omistajien ja mahdollisten käyttäjien välisiä yhteenliittymiä kyseisillä sovellusaloilla, erityisesti GI:n rajoja ylittävissä sovelluksissa niin, että vältytään päällekkäiseltä tietojen keruulta ja autetaan tiedon tarjoajia tuottamaan lopputuotteita, jotka palvelevat käyttäjäyhteisöjen tosiasiallisia tarpeita.

Tieteellinen, tekninen ja lääketieteellinen tieto

TTL-tiedon ydinvalmistajat ja -käyttäjät ovat tutkijoita. Monet heidän tuottamaansa tietoa hyödyntävät käyttäjät edustavat kuitenkin eri kulttuureita, ja heillä on erilaisia tavoitteita, erityisesti teollisuudessa. Kaikkien näiden käyttäjien on tehtävä yhteistyötä tällaisen oleellisen tiedon luomisessa, levittämisessä ja käytössä.

Pyynnöillä pyritään tukemaan:

  • Hankkeita, jotka vastaavat alojen tietoa koskevia erityistarpeita ja joissa kehitetään testattuihin kaupallisiin vaatimuksiin perustuvia tuotteita ja toimituspalveluja. Tällainen tieto voisi liittyä muun muassa EU:n TTK-ohjelmien avulla aikaansaatuun tutkimukseen ja teknologiseen kehitykseen.
  • Yhdennettyjä tietopalveluja, jotka vastaavat erityisesti teollisuuden menettelyiden ja järjestelmien yhdentämisnäkymiä tietomarkkinoiden tuotteita koskevien vaatimusten mukaisesti. Esim. materiaalien testaustietojen kaltaisen teknisen tiedon kehitys ja yhdentäminen tarjouspyyntö- ja tarjousjärjestelmiin.
  • Palveluja, jotka vastaavat julkisen politiikan harjoittajien ja hallintojen sekä työntekijöiden ja kansalaisjärjestöjen tarvetta saada käytettävissä olevaa tieteellistä tietoa, joka on mukautettu heidän vaatimuksiinsa erityisaloilla, esimerkiksi julkisessa terveydenhuollossa.

Hankkeisiin on sisällytettävä sekä tieteellisen ympäristön että peruskäyttäjäympäristön edustajien aktiivinen osallistuminen.

3.1.4 VALINTAPERUSTEET

Ehdotukset arvioidaan ottamalla huomioon seuraavat perusteet:

  • Muodolliset perusteet, erityisesti,
    • osallistujien joukossa on oltava vähintään neljä itsenäistä järjestöä, joista vähintään yhden on oltava sijoittuneena Euroopan unionin jäsenvaltioon ja vähintään yhden johonkin toiseen, Euroopan talousalueen valtioon,
    • ehdotuksiin on sisällytettävä tulosten levittämistä koskeva suunnitelma.
  • Strategiset perusteet, erityisesti,
    • hankkeiden on vastattava selkeästi ohjelman tavoitteita edistämällä Euroopan tietoteollisuutta esimerkillä korkealaatuisesta eurooppalaisesta multimedia-alan tietosisällöstä;
    • hankkeiden on tarjottava mahdollisuuksia kerrannaisvaikutukseen, esim. ottamalla käyttöön lähdetiedon saatavuutta, käsittelyä tai toimitusta koskeva huomattava innovaatio tai luomalla uutta markkinatilaa;
    • hankkeiden on vastattava todennettua tarvetta ja mahdollisia markkinoita lopputuotteen käyttäjän todennäköisesti maksamilla kustannuksilla, ja on käytettävä laitteistoja ja ohjelmistoja, jotka hankkeen loppuun mennessä ovat yleisesti käytettävissä;
  • Tekniset ansiot ja lähestymistavan järkevyys, erityisesti,
    • yleinen tekninen kannattavuus ja asianmukaisimpien ratkaisujen käyttö;
    • lopputuotteen tietosisällön laatu, eli luotettavuus, syvyys ja kattavuus ja niin edelleen;
    • osoitus käyttäjän ympäristön ja tiedon tarpeen ymmärtämisestä, mikäli mahdollista viittauksin asiaan liittyviin järjestöihin tai edustajaryhmiin;
    • standardien käyttö;
  • Organisaatio ja johto, myös ehdottajien kokemus, laaduntarkkailu ja johtamismenetelmät.
  • Kaupalliset ja rahoitukselliset seikat, mukaan lukien
    • rahoitussuunnitelman järkevyys ja sopivien varojen käytettävyys;
    • ehdottajajärjestön taloudellinen tilanne;
    • hankkeen ehdotettujen tuotteiden kaupallinen kannattavuus.

3.1.5 TULOSTEN LEVITTÄMINEN

Jotta voitaisiin varmistaa, että tuetuilla hankkeilla on voimakas vaikutus oman kehitysympäristönsä ulkopuolella, on olennaista, että tulokset ja kokemukset leviävät mahdollisimman laajalle. Sopivasti kohdennettuja näyttelyitä, kokouksia ja vastaavia tapahtumia valitaan osallistumiskohteiksi, joilla kehityshankkeiden esittelyjen ja näytösten avulla levitetään saatua tietoa ja kannustetaan lisätoimintaa tietosisällön tuotantoteollisuudessa. Kaikkien tuettujen hankkeiden edellytetään ilmoittavan rahoituksensa asiakirjoissaan ja muussa tuottamassaan tiedotusmateriaalissa.

3.1.6. MUUT TOIMENPITEET

Muita korkeatasoisen multimediatiedon edistämiseen tähtääviä toimia ovat tutkimukset saavutetusta edistyksestä ja lisätarpeista tietyillä tietosektoreilla sekä menetelmistä, joilla kannustetaan sijoituksia innovaatioon sekä multimediatuotannon rajat ylittävää yhteistyötä.

3.1.7 SYNERGIAN HYÖDYNTÄMINEN

Muiden ohjelmien kanssa on välttämätöntä tehdä tiivistä yhteistyötä muun muassa tehtyjen ehdotusten arvioinnissa, jotta saadaan luotua synergiaa asianomaisten alojen ohjelmien kanssa ja jotta tuetut hankkeet vastaavat asianomaisten alojen tarpeisiin. Yhteistyöhön pyritään erityisesti telematiikka-sovellusten, Socrates-, Leonardo da Vinci -, Media- ja Raphaël -ohjelmien ja eri teollisuuspolitiikan alojen ohjelmien kanssa sekä keskeisten alakohtaisten ohjelmien, kuten kaupan, matkailun ja sosiaalitalouden ja käsityöläisalan ohjelmien kanssa.

3.1.8 ODOTETUT TULOKSET

Arvioidaan, että neljän vuoden ohjelman aikana voidaan tukea yli 100 alustavaa tai määrittelyvaiheen hanketta ja noin 30 hankkeen osalta alustavat tulokset voidaan saattaa prototyypin kehitys- ja testausvaiheeseen. Hankkeiden odotetaan koskettavan noin 500 järjestöä, ja ne herättävät mielenkiintoa ja vaikutteita sadoissa muissa järjestöissä. Myynninedistämisaineisto ja osallistuminen sekä esittelyt näyttelyissä, tiedotuspäivillä ja parhaiden käytäntöjen vaihtotapahtumissa vaikuttavat katalyyttisesti ja tekevät hankkeista näkyviä. Impact-ohjelman, johon osallistuneista noin 1600 (65 % kaikista osanottajista) oli alle 250 työntekijän pk-yrityksiä, saavutukset osoittavat tämänkaltaisen toiminnan todennäköisen kiinnostus- ja osallistumistason INFO2000-ohjelman osalta.

TOIMINTALINJA 3.2: MULTIMEDIA-ALAN HENKISEN OMAISUUDEN OIKEUKSIEN KAUPPA

3.2.1 TAUSTAA

Historiallisesti katsoen henkisen omaisuuden oikeudet ovat joko yksilöllisiä tai kollektiivisia, jolloin viimeksi mainitut järjestää ensisijaisesti talouden ala tai maa. Multimediakauden alkaessa tästä tilanteesta tulee yhä selvemmin este multimedia-alan tiedonsisältömarkkinoiden kehitykselle samalla, kun aika ja työmäärä, jotka multimediatuotteiden kehittäjien on käytettävä eri oikeuksien yksilöintiin ja hankintaan, lisääntyy jyrkästi mukana olevien tietotyyppien myötä ja oikeudenhaltijoiden sijoittautumismaiden määrän mukaan. Pienet yritykset ja media-alan aloittelijat kärsivät nykyisestä järjestelmästä eniten, koska he haluavat käyttää uudelleen olemassa olevaa aineistoa. Yleiseurooppalaisen multimedia-alan tiedontuotannon kehittäminen vaatii usein eri jäsenvaltioiden panosta.

Siksi tehokkaat ja toimivat menetelmät multimedia-alan oikeuksien kaupassa Euroopan tasolla ovat olennaisia Euroopan multimedia-alan tiedontuotantoyrityksille ja toimivat perustason infrastruktuurina kaikille osapuolille, joita asia koskee. Oikeudenhaltijoiden osalta tällaiset menetelmät tarjoavat mahdollista kysyntää, alempia liiketapahtumakustannuksia, liiketoiminnan kasvua, suurempaa turvallisuutta ja tehokkaampaa resurssien hallintaa. Multimedia-alan tuotekehittelijöille oikeuksien kauppajärjestelmät tarjoavat laajalti tilaustyötä, entistä enemmän kilpailua tarjontapuolella, alempia liiketapahtumakustannuksia sekä tehokkaampaa ja toimivampaa projektinhallintaa. Peruskäyttäjät saavat osuutensa lisääntyneen tehokkuuden eduista alempien peruskäyttäjähintojen ja paremman laadun muodossa.

3.2.2 TAVOITTEET

Perustavoitteena on edistää osaltaan unionin nykyisen multimediakauppaympäristön kohentamista kasvattamalla oikeudenhaltijoiden ja multimedia-alan tuotekehittelijöiden välisen oikeuksien kaupan tehokkuutta ja toimivuutta. Tavoite suuntautuu multimedia-alan oikeuksien kauppajärjestelmän organisatorisiin ja toiminnallisiin kysymyksiin ja täydentää siten vihreässä kirjassa "Tekijänoikeudet ja lähioikeudet tietoyhteiskunnassa" (KOM(95) 382 lopullinen, 19.07.1995) käsiteltyä säännösulottuvuutta. Lisäksi tavoite keskittyy multimedia-alan oikeuksien kauppajärjestelmiin ja tukee erityisesti oikeudenhaltijoiden ja multimedia-alan tuotekehittelijöiden välistä suhdetta eikä yleisiä elektronisia tekijänoikeuksien valvontajärjestelmiä, jotka koskevat peruskäyttäjän ympäristF6”jä.

3.2.3 TOIMENPITEET

Kaikkien asiaan liittyvien osapuolten kanssa toteutetaan toimenpiteitä tiiviissä yhteistyössä ja noudattaen yksityisiä/julkisia ja kansallisia/unionin tehtäviä koskevaa toissijaisuusperiaatetta.

Toimenpiteet käsittävät joukon tukitoimia, jotka toteutetaan tarjouspyyntöjen ja niiden perusteella valittavien kokeiluhankkeiden avulla.

Tukitoimet aloitetaan INFO2000-ohjelman alussa luomalla strateginen kehys asiaan liittyvien yritysten, teknologian, standardien ja oikeuskysymysten nykyisen tilanteen ja kehitysnäkymien arvioimiseksi. Tukitoimet toimivat perustana kokeiluhankkeita koskevassa ehdotuspyynnössä käsiteltävien painopistealojen määrittelyssä ja edistävät osaltaan keskipitkän ja pitkän aikavälin politiikan kehittämistä.

Kokeiluhankkeita tuetaan muutamalla painopistealueella, jotka muodostavat perustan parannetulle rajat ja talouden alat ylittävälle multimediaoikeuksien kaupalle. Kokeiluhankkeilla yksilöidään, kehitetään ja testataan liiketoimintaa, teknologiaa, standardeja ja oikeusmalleja sekä esitetään ehdotettujen ratkaisujen kannattavuus.

3.2.4 SYNERGIAN HYÖDYNTÄMINEN

Toimenpiteet perustuvat neljännen puiteohjelman nojalla aloitettuihin asiaan liittyvää tutkimusta ja teknologista kehitystä koskeviin toimiin ja ne toteutetaan tavalla, joka ottaa asiaankuuluvalla tavalla huomioon komission sekä rakennerahastojen koulutukseen, ammattikoulutukseen-, kulttuuriin ja pk-yrityksiin liittyviä politiikkoja ja aloitteita. Niissä otetaan huomioon IMPACT2-ohjelman oikeusneuvontalautakunnan saavutukset ja vihreän kirjan "Tekijänoikeus ja lähioikeudet tietoyhteiskunnassa" käynnistämän kuulemismenettelyn tulokset. Toimenpiteissä otetaan huomioon maailmanlaajuisella tasolla käynnissä olevat toiminnot, esimerkiksi WIPO:ssa ja ISO:ssa kehitetty työn yksilöijien ja tietomuotojen standardointi. Erityisesti huomioon otetaan Esprit-ohjelman puitteissa toteutettava tekninen standardointityö, ja luodaan perusta kiinteälle yhteistyölle sellaisten hankkeiden kuin Imprimatur (kansainvälinen standardointi), Copysmart (ECMS) ja Copearms (teknologian siirto) kanssa.

3.2.5 ODOTETUT TULOKSET

Ehdotetuilla toimenpiteillä pyritään nopeuttamaan yhdensuuntaistetulla tavalla oikeuksien valvontajärjestelmän mukauttamisprosessia multimedia-alan lähentymisen ja kansainvälistymisen valossa. Oikeudenhaltijoiden ja multimedia-alan tuotekehittelijöiden odottamia avaintuloksia ovat alemmat liiketapahtumakustannukset, entistä suurempi talouden alat ja rajat ylittävä kauppa sekä entistä tehokkaampi voimavarojen ohjaus ja projektinohjaus. Peruskäyttäjien odottamia tuloksia ovat tuotteiden alemmat hinnat ja parempi laatu.

3.3 TOIMINTALINJAN 3 TALOUSARVIO

 


Pvm TALOUARVIO
%
ECU
TOIMINTALINJA 3.1
1. pyyntö
Määritelmävaiheen hankkeet 1996 
Toteutusvaiheen hankkeet 1997
1996
1997
7,7
12,3
5 000 000
8 000 000
2. pyyntö
Määritelmävaiheen hankkeet 
Toteutusvaiheen hankkeet
Hankkeiden ja ohjelmien tuki
Tiedon levitys
1998
1999
1998/99
1998/99
6,2
9,8
4,5
3,5
4 000 000
6 400 000 
2 930 000
2 300 000
Yhteensä 44,0 28 630 000
TOIMINTALINJA 3.2
Tukitoimet 
Kokeiluhankkeet
1,2
3,4
750 000
2 250 000
Yhteensä 4,6 3000000
TOIMINTALINJA 3 YHTEENSÄ 48,7 31 630 000


TOIMINTALINJA 4: TUKITOIMET

TOIMINTALINJA 4.1 MULTIMEDIA-ALAN TIEDONTUOTANTOMARKKINOIDEN TARKKAILU JA ANALYYSI

4.1.1 TAUSTAA

Koska etupäässä pk-yrityksistä koostuva tiedontuotantoteollisuus muuttuu nopeasti ja on luonteeltaan hajanainen, ohjelman toteuttaminen edellyttää joustavaa ja dynaamista lähestymistapaa tiiviissä vuorovaikutuksessa eri alojen teollisuuden toimijoiden ja käyttäjien kanssa. Menetelmiä, lähestymistapoja ja saatuja tuloksia on tarkistettava säännöllisesti sen varmistamiseksi, että oikeat tavoitteet säilytetään ja saavutetaan neljä vuotta kestävän ohjelman aikana tehokkaimmalla ja toimivimmalla tavalla. Jatkuva kansainvälistyminen ja lähentyminen edellyttävät ylikansallisen ja talouden alojen rajat ylittävän lähestymistavan omaksumista.

IMPACT-ohjelmasta saatu hyvä kokemus, erityisesti strategisten tutkimusten ja jäsenvaltioiden tutkimusten osalta, ohjaa tulevaa työtä. Näillä tutkimuksilla on olennainen osa yhteisön poliittisten toimien hienosäädössä; niillä lisätään yritysten ja käyttäjien tietoisuutta ja luodaan perustekijät, joilla komissio ja kansalliset hallitukset kehittävät politiikkoja ja strategioita.

4.1.2 TAVOITTEET

Pääasiallisena tavoitteena on edistää multimedia-alan tiedontuotantoyritysten mahdollisuuksien, muutosten ja suuntausten ymmärtämistä. Tähän ymmärtämykseen päästään kyseisiä markkinoita ja kohdattuja ongelmia koskevilla yhteisillä analyyseillä, keskusteluilla, näkemysten kehittämisellä ja yhteisellä tarkkailulla. Tuloksena saadulla ymmärtämyksellä on luotava luottamusta markkinoihin, helpotettava uusia aloitteita, erityisesti hyödytettävä pk-yrityksiä ja autettava määrittelemään ja toteuttamaan julkisia politiikkoja.

Siksi tavoitteena on oltava:

  • tiedontuotantoteollisuuden ja tiedon käyttäjäyhteisöjen pyrkimysten ilmaiseminen;
  • pitkän aikavälin näkemysten hahmottaminen ja päivittäminen aina, kun markkinoiden, teknologioiden, teollisuuden ja politiikkojen kehitys antaa siihen aihetta;
  • talouden eri aloja ja eri jäsenvaltioita edustavien markkinatoimijoiden kannalta tärkeiden yhteisten kysymysten, kuten oikeusasioiden ja laadunvarmistuksen sekä multimedia-alan tiedontuotannon kehityksen sosiaalis-taloudellisten vaikutusten tutkimus;
  • markkinoiden kehityksen esteiden tutkimus ja niiden voittamista koskevien suositusten antaminen teollisuudelle ja hallinnolle;
  • INFO2000-ohjelman toteutuksen ohjaus, suositusten antaminen suuntaviivoista ja painopistealueista.

4.1.3 TOIMENPITEET

Tiedontuotantoteollisuutta, käyttäjäyhteisöjä ja jäsenvaltioita edustavia arvostettuja asiantuntijoita kehotetaan tarkkailemaan, analysoimaan ja käsittelemään multimedian vaikutusta tiedontuotantoteollisuuteen ja tiedon arvoketjun eri tekijöihin. He edustavat tiedon luomisen, jakelun ja käytön eri osa-alueita sekä sisältöulottuvuutta koskevia lakimääräisiä seikkoja, kuten tekijänoikeuskysymyksiä, henkilökohtaisen tiedon suojausta, tiedotusvälineiden lähentymistä, yleistä palvelua, vastuuta ja turvallisuutta koskevia kysymyksiä. Heidän kokouksensa toimivat siten keskustelu-, kokemustenvaihto- ja yhteistyökenttänä tiedontuotantoteollisuuden eri alojen välillä, Euroopan ja kansallisten politiikantekijöiden välillä sekä tiedontuotantomarkkinoiden tarjonta- ja käyttäjE4„puolten välillä.

Komissio kutsuu arvostetut asiantuntijat tiiviissä yhteistyössä edustavien ammatillisten järjestöjen ja jäsenvaltioiden kanssa. Lisäksi perustetaan erityistehtävien foorumi, jolla tarkastellaan asiaan liittyviä kysymyksiä, ja MIDAS-verkkoon ilmoitetaan säännöllisesti tietosisältöalan kehityksestä. Toiminnot saavat aineistoa myös asiaan perehtyneiltä havaintokeskuksilta ja tutkimuslaitoksilta ja konsulteilta. Samoin otetaan esille Euroopan tiedontuotantoteollisuuteen liittyvien oikeuskysymysten yksilöimisessä, kehittämisessä ja käsittelyssä saatu kokemus.

Euroopan ja maailmanlaajuisilla tietosisältömarkkinoilla tapahtuvien muutosten tarkkailemiseksi ja tärkeimpien kysymysten syvälliseksi analysoimiseksi aloitetaan toimintoja tiiviissä yhteistyössä arvostettujen asiantuntijoiden kanssa. Nämä toiminnot ryhmitellään neljän pääteeman mukaan: markkinoiden nykyinen ja tuleva rakenne, jossa otetaan huomioon myös IMPACTin jäsenvaltioista tekemän tutkimuksen päivitys ja mahdollinen jatko, Euroopan tiedontuotantoteollisuuden yhteiset ongelmat, strateginen kehitys ja kilpailukyky sekä valtion tukitoimet.

Teollisuus tukee Euroopan tiedontuotantoteollisuutta koskevan vuosikatsauksen julkaisemista, jossa annetaan yleiskuva multimedia-alan tiedontuotantoalan nykytilanteesta, valaistaan sen ongelmia ja kartoitetaan tulevaisuutta.

4.1.4 SYNERGIAN HYÖDYNTÄMINEN

Synergiaan pyritään komission (tietoyhteiskunta-aloitteet, audiovisuaalinen politiikka, T&K-puiteohjelma, Socrates- ja Leonardo da Vinci -ohjelmat), muiden kansainvälisten järjestöjen, jäsenvaltioiden ja asiaan perehtyneiden havaintokeskusten kanssa.

4.1.5 ODOTETUT TULOKSET

Näillä toimenpiteillä edistetään ohjelman kustannustehokkuuden optimoinnin, maailmanlaajuisten ja kansallisten julkisten ja yksityisten aloitteiden synergian sekä rakenteellisten mukautusten helpottamisen tavoitteita, erityisesti pk-yritysten osalta. Tulokset esitellään asiaan liittyvissä työryhmissä, konferensseissa ja julkaisuissa ja ne levitetään elektronisesti I'M Europe WWW -palveluna ja MIDAS-verkossa.

TOIMINTALINJA 4.2 MULTIMEDIAN TIETOSISÄLTÖSTANDARDIEN KÄYTÖN LEVITTÄMINEN

4.2.1 TAUSTAA

Tiedon rakennetta ja esitystapaa koskevat standardit ovat multimediateollisuudelle olennaisen tärkeitä elektronisessa muodossa olevan tiedon vaihdon ja uudelleenkäytön helpottamiseksi. Tällaisella uudella alueella monet eri järjestöt kehittävät spesifikaatioita. Uusien järjestelmien kehittäjien samoin kuin peruskäyttäjien on erittäin vaikea pysyä kehityksen tasalla ja tehdä parhaat päätökset.

4.2.2 TAVOITTEET

Tavoitteena on tarjota kaikille markkinoiden toimijoille yleiskuva olemassa olevista ja kehittyvistä tiedon rakennetta ja esitystapaa koskevista standardeista ja spesifikaatioista sekä saada tiedontuotantoyrityksissä aikaan parempaa ymmärtämystä näiden standardien ja spesifikaatioiden soveltamisesta. Tämä antaa mahdollisuuden huomattaviin parannuksiin tietosisällön käytössä, saatavuudessa, ylläpidossa ja uudelleenkäytössä.

4.2.3 TOIMENPITEET

Toimenpiteet koostuvat pääasiassa teknisten asiakirjojen valmistelusta ja laajasta levityksestä sekä keskustelutilaisuuksien järjestämisestä työryhmissä ja elektronisella foorumilla. Erityisesti toteutetaan seuraavia toimenpiteitä:

  • Luettelo säännöllisesti päivitettävistä multimedia-alan tiedontuotantoyrityksille tarkoitetuista standardeista ja spesifikaatioista; luettelo julkaistaan painettuna ja elektronisena laajaa jakelua varten esim. I'M Europe -palvelimessa ja MIDAS-verkossa.
  • Kaksi työryhmää vuosittain toimintalinjan 3.1 painopistealoista erityisyleisölle; palautetta tuloksista teollisuudelle, käyttäjille ja standardointifoorumeille.
  • Standardien toteuttamisohjeina käytettävien kertomusten julkaisu; tapaustutkimuksia pk-yritysten standardeihin perustuvien liikepalvelujen käytettävyydestä ja käytöstä.
  • Tutkimuksia standardituotteista ja -palveluista, niiden ominaisuuksista ja toiminnoista sekä standardien omaksumisesta markkinatuotteisiin.
  • Elektronisen keskustelufoorumin käyttö Internetissä ajatusten ja mielipiteiden vaihtoa varten johdantona standardointiprosessiin syötettävää tietoa varten, erityisesti pk-yrityksiä edustavia osallistujia varten.

4.2.4 SYNERGIAN HYÖDYNTÄMINEN

Näiden toimenpiteiden ala määritellään tiiviissä yhteistyössä komission Euroopan standardointipolitiikasta vastaavan osaston kanssa. Toteutetaan asianmukaisia toimenpiteitä ja yhteyksiä sen varmistamiseksi, että tulokset sopivat laajempiin aloitteisiin, esimerkiksi yleiseen Standards Documentation Centre -keskukseen, joka kattaa kaikki standardoinnin alat. Standardointiprosessiin aktiivisesti osallistuvat asiantuntijat keräävät standardiluetteloon tarkoitetut tiedot. PO XXIII:ta kuullaan aloilla, joilla tehtävillä toimenpiteillä on merkitystä Socrates- ja Leonardo da Vinci -ohjelmille.

4.2.5 ODOTETUT TULOKSET

Nämä toimenpiteet parantavat avoimuutta, ja kaikki markkinoiden toimijat ymmärtävät standardien ja spesifikaatioiden edut entistä paremmin. Kun tarjotaan enemmän ja parempaa tietoa olemassa olevista ja syntymässä olevista standardeista, tietojärjestelmien kehittelijät ja ostajat pystyvät tekemään parempia päätöksiä.

TOIMINTALINJA 4.3 TAITOJEN KEHITTÄMISEN ROHKAISEMINEN EUROOPAN TASOLLA

4.3.1 TAUSTAA

Perinteisten Euroopan tiedontuottajien siirtyminen multimedian ja vuorovaikutteisuuden aikaan edellyttää uusia taitoja ja taitojen yhdistelmiä. Pitkällä aikavälillä on olennaista, että nämä uudet taidot määritellään ja kehitetään kehysrakenteessa, joka on yhdennetty korkeakoulutason koulutusalaan eri puolilla Eurooppaa. Huomiota on myös kiinnitettävä Euroopan kulttuurilliseen ja kielelliseen perintöön, jotta myöhemmässä vaiheessa tiedontuotantoteollisuuden tarjoamia tuotteita ja palveluja voidaan hyödyntää paremmin.

4.3.2 TAVOITTEET

Toiminnalla pyritään parantamaan Euroopan tietoteollisuuden kilpailukykyä edistämällä erityiskoulutusta uuden tietotekniikan käytössä, multimediasuunnittelussa ja tiedonvälitystä koskevassa lainsäädännössä. Kokeiluhankkeiden toteuttamisella tarjotaan välttämätön perusta kansallisten tai yhteisön ohjelmien laaja-alaisten toimintojen perustamiseksi.

4.3.3 TOIMENPITEET

INFO2000-ohjelman vaikutus tällä alueella keskittyy seuraavaan:

  • tarjolla olevien kurssien sekä aukkojen ja epätarkoituksenmukaisuuksien yksilöiminen luettelon laatimiseksi myöhempään toimintaan tähtäävän tiedon levittämistä ja painopistealojen määrittelemistä varten;
  • tietoteollisuuden pk-yrityksille ja koulutuskeskuksille tarkoitettujen, yliopistojen ja teollisuuden yhteistyönä perustettujen jatkuvien koulutusmoduulien kehittäminen;
  • usien tutkintoon tähtäävien kurssien kehittäminen kokeellisella perustalla, joka kattaa multimedia-alan tiedontuotantoteollisuudessa tarvittavat uudet ammattitaidot, esim. multimediasuunnittelu, multimedialainsäädäntö ja kouluttajakoulutus;
  • luettelojen ja toimenpiteiden muiden tulosten levittäminen.

Komissio aloittaa tiiviissä yhteistyössä PO V:n ja PO XXII:n, varsinaisen tiedontuotantoteollisuuden sekä yliopistojen, muiden oppilaitosten ja ammattikoulutusjärjestöjen kanssa sarjan aloitteita, joilla pyritään yksilöimään tarjolla olevat kurssit, parhaat käytännöt sekä aukot koulutuksen saatavuudessa. Tuloksista muodostuu muutamien kokeilukurssien kehittämistä ja toteuttamista koskeva selkeä suosituskokonaisuus.

Yhteisrahoituksella toimivia hankkeita kokeilukurssien kehittämiseksi, toteuttamiseksi ja arvioimiseksi haetaan julkaisemalla ehdotuspyyntöjä. Arvioinnilla keskitytään erityisesti kehittämään strategia samanlaisten toimintojen toteuttamiseksi tulevaisuudessa. Toteuttamisvastuu ehdotetaan jaettavaksi Euroopan komission, jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmien ja varsinaisen tiedontuotantoteollisuuden välillä. Vastaavasti huomiota kiinnitetään tutkimus- ja kehitystoiminnan tulosten levittämiseen I'M Europe WorldWideWeb -palvelimen ja MIDAS-verkon avulla.

4.3.4 SYNERGIAN HYÖDYNTÄMINEN

PO V:tä, PO XXII:ta ja PO X:tä kuullaan, jotta multimediasisältöteollisuuden tarpeisiin liittyvää koulutustoimintaa voidaan tukea tavalla, jolla varmistetaan yhteisön eri ohjelmien alaisuudessa käytettävissä olevien toimien täydentävyys.

4.3.5 TULOKSET

Tällä toimenpiteellä lisätään tietoisuutta tarjolla olevista kursseista, parannetaan kursseja ja vastaavasti multimediateollisuuden pätevyyttä aukkokohtien osalta.

TOIMINTALINJA 4.4 PARHAIDEN KÄYTÄNTÖJEN KEHITTÄMINEN JA VAIHTO

4.4.1 TAUSTAA

Syntymässä oleva multimedia-alan tiedontuotantoteollisuus käsittää talouden monien eri alojen osa-alueita: audiovisuaalisen alan, ohjelmistokehityksen, julkaisutoiminnan, kirjasto- ja informaatiotieteen sekä aluekohtaista asiantuntemusta eri erityisaloilla. Näiden eri kulttuurien ja taitojen yhdistelmä tarjoaa valtavasti soveltamisalaa uudenlaiselle kehitykselle, mutta tuottaa vaikeuksia kahdella erityisalalla: organisoinnissa ja luovuudessa. Organisointipuolelta on saatu kokemusta erilaisissa eristetyissä ympäristöissä, joissa työskentely on tapahtunut eri oppien ja perinteiden rajojen yli; näiden kokemusten vaihto muiden yritysten kanssa nopeuttaa oppimistapahtumaa kokonaisuudessaan ja johtaa suurempaan tehokkuuteen ja kannattavuuteen. Luovuuden osalta multimedian valmistamisen ja tuotannon nykyiset suuret kustannukset merkitsevät, että kokeellisten ja mielikuvitukseen perustuvien ohjelmien asemesta suositaan usein turvallisia pragmaattisia ratkaisuja. Siksi tarvitaan virikettä luovan kehityksen yksilöinnin ja näkyvyyden kannustamisessa innovaatiovauhdin kasvattamiseksi ja uuden multimedian saapumisen kiihdyttämiseksi.

4.4.2 TAVOITTEET

Parhaiden käytäntöjen kehittämisen ja vaihtamisen tavoitteena on muutoksen kiihdyttäminen syntymässä olevassa multimediateollisuudessa ja sen varmistaminen, että erityisympäristöissä saavutettu edistys siirtyy nopeasti muulle teollisuudelle hyödyttämään yhteistä etua.

4.4.3 TOIMENPITEET

Koska INFO2000-ohjelman talousarvio on rajallinen, toiminta keskittyy toimintalinjan 3.1 "Laadukkaan eurooppalaisen multimediatiedon edistäminen" yhteydessä saadun tiedon ja kokemuksen levittämiseen.

Tiedon levittäminen käsittää prototyyppien ja menetelmien esittelyä kokousten ja näyttelyjen kaltaisissa sopivissa tapahtumissa. Toimintalinjan 1 tietoisuustoimien yhteydessä voidaan järjestää työryhmiä ja seminaareja.

Synergiaan pyritään jäsenvaltioissa toteutettavilla asianmukaisilla toimilla pk-yrityspolitiikkaa koskevan yhdennetyn ohjelman puitteiden mukaisesti, ja toiminta yhteensovitetaan yritysten toimintaympäristön parantamista ja yksinkertaistamista käsittelevän komitean kanssa.

4.4.3 ODOTETUT TULOKSET

Tällä toimintalinjalla edistetään Euroopan tiedontuotantoyritysten, enimmäkseen pk-yritysten tehokkuutta ja kilpailukykyä levittämällä tietoa siitä, kuinka uuden teollisuuden eri kysymyksiä voidaan parhaiten käsitellä. Hyödynsaajat eivät ole pelkästään uusista yrityksistä, vaan myös vakiintuneista kustannusyhtiöistä, audiovisuaalisen alan yrityksistä ja niin edelleen, jotka ovat ryhtymässä uusiin hankkeisiin multimedian kustantamisen tai verkkotiedon tarjonnan alalla.

4.5 TOIMINTALINJAN 4 TALOUSARVIO

 


TALOUSARVIO
%
ECU
TL 4.1 
TL 4.2 
TL 4.3 
TL 4.4
Markkinoiden tarkkailu ja analyysi 
Multimedian tietosisältöstandardit 
Taitojen kehittäminen 
Parhaat käytännöt
3,2 
1,5 
3,1
2 070 000
1 000 000 
2 000 000 
p.m.
YHTEENSÄTOIMINTALINJA 4 7,8 5 070 000


LIITE 1:

INFO2000-OHJELMAN SUHDE MUIHIN EU-OHJELMIIN

 


OHJELMAN OMINAISUUDET
INFO2000 INFO2000 on yhteisön ohjelma, jolla kannustetaan Euroopan tietosisällön tuottajia kehittämään uusia multimediatuotteita ja -palveluja sekä edistetään käyttäjien näihin tuotteisiin kohdistuvaa kysyntää. INFO2000-ohjelmalla pyritään luomaan suotuisat edellytykset Euroopan multimedia-alan tiedontuotantoyrityksissä täydentämällä muita tärkeitä politiikan toimintoja, joita esitellään komission toimintasuunnitelmassa KOM(95)347 lopullinen "Euroopan tie tietoyhteiskuntaan", kuten televiestinnän vapauttamista ja selkeän ja pysyvän säädöskehyksen luomista. INFO2000-ohjelman painopiste on siirtymisessä painatuksesta elektroniseen julkaisemiseen ja syntymässä oleviin vuorovaikutteisiin multimediapalveluihin. Ohjelmassa on kolme toimintalinjaa markkinoiden pullonkaulojen selvittämiseksi ja tämän markkina-alueen käyttäjien ja tuottajien tarpeisiin vastaamiseksi: - toimet, joilla edistetään kysyntää ja lisätään tietoisuutta, - toimet, joilla hyödynnetään Euroopan julkisen sektorin tietoa ja toimet, joilla toteutetaan Euroopan multimediatiedon mahdollisuuksia.

INFO2000-OHJELMAN SUHTEET
IT JA ACTS IT ja ACTS sisältävät infrastruktuuriin suunnattua tutkimusta ja teknologian kehitystä koskevia ohjelmia tietotekniikan alueella(osa-alueita ovat vuorovaikutteisten digitaalisten multimediapalvelujen teknologinen perusta, fotoniikka, suurten nopeuksien verkotus, matka- ja henkilökohtainen viestintä, älykkäät verkot ja palvelujen suunnittelu sekä viestintäpalvelujen ja -järjestelmien laatu, suojaus ja turvallisuus). INFO2000 on puolestaan tietosisältöön suunnattu, siinä keskitytään sekä olemassa olevaan että tulevaan tekniikkaanja kavennetaan tutkimuksen ja markkinoiden välistä kuilua. Täysin toisin kuin ACTS-ohjelma, INFO2000 on neutraali toimituskanava, ja sillä pyritään edistämään sekä verkkopohjaisten että erillisten ratkaisujen multimediatietoa. Lyhyesti, IT- ja ACTS-ohjelmissa edistetään paremman tulevaisuuden tietoinfrastruktuurin tuotannon edellyttämää tutkimusta, kun taas INFO2000-ohjelmassa keskitytään tietosisällön tuotantoon, jakeluun ja saatavuuteen aiemman tutkimustyön mahdollistamissa nykyisissä ja tulevissa teknologian ratkaisuissa. INFO2000 rakentuu siis IT- ja ACTS-ohjelmien tuloksille samanaikaisesti, kuin niitä syntyy.
TELEMATIIKKA Telematic Applications of Common Interest -erityisohjelmassa, jossa suuntaudutaan sovellettuun tutkimukseen, verkkoihin ja sovelluksiin, painopiste on julkisen sektorin sovelluksissa. INFO2000 on neutraali toimituskanava, sillä on tarkoitus luoda suotuisat edellytykset yksityisen sektorin tiedontuotantoyritysten kehitykselle. Lyhyesti Telematiikka-ohjelmassa edistetään sovellettua tutkimusta rajallisessa joukossa julkisen alan sovellusalueita, kuten terveydenhuolto, koulutus, kuljetukset ja kirjastot, jolloin painopiste tulee valtion toimivaltaan kuuluville aloille, kun taas INFO2000-ohjelmassa ehdotetuissa toimenpiteissä painopiste on suotuisten kehitysedellytysten luomisessa Euroopan yksityisen alan tiedontuotantoyrityksille ja multimedia-alan tiedontuotantomarkkinoille, joilla käydään kauppaa tietotuotteista ja -palveluista.
MEDIA II MEDIA II -ohjelmassa vastataan tiedontuotantoteollisuuden audiovisuaalisen osa-alueen erityistarpeisiin. Tiedontuotantoteollisuus sellaisenaan koostuu tietosisällön luomiseen, kehittämiseen, pakkaamiseen ja jakeluun osallistuvista yrityksistä. Se käsittää toisaalta painatuksen (sanomalehdet, kirjat, aikakauslehdet, yritysjulkaisut) ja elektronisen julkaisemisen (on-line-tietopankit, videotex-palvelut, audiotex-palvelut, faksi- ja CD-pohjaiset palvelut, videopelit) ja toisaalta audiovisuaalisen teollisuuden (televisio, video, radio, audio ja elokuva). INFO2000-ohjelmassa edistetään kattavan eurooppalaisen tiedontuotantopolitiikan vakiinnuttamista ja suuntaudutaan painatuksen ja elektronisen julkaisemisen osa-alueisiin komission audiovisuaaliselle osa-alueelle ehdottamien tiedontuotantopolitiikkaa koskevien toimenpiteiden lisäksi. INFO2000-ohjelmassa painopiste on nopeasti kehittyvissä painatuksen ja elektronisen julkaisemisen välisessä siirtymävaiheessa ja vuorovaikutteisissa multimediatietopalveluissa. Lyhyesti, ohjelmissa suuntaudutaan tietosisällön eri osa-alueille ja niissä ehdotetaan ohjelman ajaksi kummankin osa-alueen erityistarpeisiin mukautettuja toimia. Pitkällä aikavälillä ohjelmien toiminnot todennäköisesti lähentyvät teknologiassa, toimijoissa ja markkinoissa tapahtuvan lähentymisen seurauksena.
RAPHAËL RAPHAËL on ensiksikin EU:n kulttuuripolitiikan työkalu, kun taas INFO2000 on EU:n tietoyhteiskuntapolitiikan työkalu. Toiseksi Raphaël on vertikaalinen ohjelma, joka on suunnattu erityisesti kulttuuriperinnön alueelle, kun taas INFO2000 on olennaisestihorisontaalinen ohjelma ja suunnattu tietoyhteiskuntaan liittyviin yleisempiin kysymyksiin. Kolmanneksi Raphaël kattaa laajan joukonEU:n kulttuuriperintöalaan liittyviä alakohtaisen politiikan toimia, kun taas INFO2000:ssa ehdotetaan rajallista määrää toimia, joiden painopisteenä on eri alojen yhteisiä rakenteellisia ongelmia. Molemmille ohjelmille yhteinen alue syntyy vuorovaikutusalueesta, jolla multimediaa käytetään kulttuurivoimavarojen tekemiseen näkyvimmiksi, saavutettavimmiksi ja huokeammiksi osana kulttuuripolitiikkaa (Raphaël) ja jolla kulttuurivoimavaroja hyödynnetään multimedia-alan tiedontuottajayritysten kehitystarkoituksiin (INFO2000). Lyhyesti, INFO2000 ja Raphaël eroavat toisistaan kokonaispolitiikan, alakattavuuden ja ehdotettujen toimien valikoiman osalta. Molemmat ohjelmat on kuitenkin suunnattu toisiaan täydentävällä tavalla rajalliseen yhteiseen alaan, joka liittyy Euroopan kulttuuriperinnön hyödyntämiseen multimedian avulla.
SOCRATES JA LEONARDO Socrates-ohjelma pyrkii erityisesti parantamaan opetuksen tasoa, toimielinten välistä yhteistyötä, opettajien ja opiskelijoiden liikkuvuutta, tutkintotodistusten tunnustamista ja avointa opetusta ja etäopetusta. Leonardo da Vinci- ohjelma tukee yrityksiä ja työntekijöitä koskevien ammattikoulutustoimenpiteiden, kuten yliopistojen ja teollisuuden välisen yhteistyön kehittämistä sekä kielitaidon kehittämistä, ammattikoulutusta koskevaa tietoa ja sen levittämistä. Leonardon yhteiseen tavoitekehykseen sisältyy työpaikoilla tapahtuvan itseopiskelun sekä avoimen opiskelun ja etäopiskelun ja -koulutuksen menetelmien kehityksen tukeminen, millä pyritään etenkin helpottamaan pääsyä jatkuvaan ammattikoulutukseen. Näitä ohjelmia ja INFO2000-ohjelmaa on mahdollista yhteensovittaa, jotta voidaan varmistaa niiden osana toteutettavien erilaisten toimenpiteiden täydentävyys.
PK- JA KÄSITYÖLÄISALA Pk-yritysten ja käsityöläisalan edistämiseksi perustetun yhdennetyn ohjelman tarkoituksena on tehdä valkoisen kirjan taustaa vasten yhteistyössä aloitteita toimenpiteistä, jotka helpottavat jäsenvaltioiden välistä keskinäistä kuulemista ja tarvittaessa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä tarkoituksena liiketoimintaympäristön parantaminen yksinkertaistamalla hallintomenettelyitä, edistämällä yritysten tukitoimia ja yksilöimällä tapoja, joilla yhteisö voi osallistua yritysten kehittämiseen.Telemaattinen palvelu ARCADE tarjoaa esimerkiksi pk-yrityksille tarkoitettuja teknisiä tukitoimia käsittelevän ohjelman (TSM) puitteissa kansallisia tietopisteitä, INFOPACK-tukitoimen ja useimpien ohjelmien asiakirjojen toimitusta sekä niiden kokeilumäärärahoja koskevaa neuvontaa. INFO2000-ohjelma on suunnattu multimedia-alan tiedontuottajayrityksiin, jotka ovat muutamaa kansainvälistä ja maailmanlaajuista toimijaa lukuun ottamatta etupäässä pk-yrityksiä. INFO2000-ohjelmalla pyritään kannustamaan tätä alaa ja sen käyttäjiä. Lyhyesti, yhdennetty ohjelma ja INFO2000 täydentävät toisiaan täysin parantamalla Euroopan pk-yritysten kilpailukykyä.
IDA IDA (Hallintojen välinen tiedonvaihto) -ohjelma pyrkii luomaan tehokkaita ratkaisuja jäsenvaltioiden hallintojen, komission ja Euroopan unionin toimielinten väliseen tiedonsiirtoon Euroopan laajuisten elektronisten tiedonsiirtoverkkojen välityksellä. IDA-ohjelman puitteissa toteutetut tai toteutettavat verkot otetaan huomioon toteutettaessa INFO2000-ohjelmaa.

Liite 2:

MIDAS-NET:iin liittyvillä aloilla toimivat yhteisön verkot

 

Lyhenne Nimi Määrä Kohde Tehtävät Vastaava po
MIDAS-
NET
Multimediatiedon esittely- ja tukisolmut 20 Pk-yritykset ja kirjastot Uusien tietopalvelujen tietoisuus- ja tiedotuskampanjoiden ohjaus PO XIII
EDC Euroopan dokumentointikeskukset 357 Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset Opetuslaitosten avustaminen Euroopan yhdentymistä koskevissa kysymyksissä PO X
EIC Euroneuvonta- keskukset 213 Pk-yritykset Yhteisön lainsäädäntöä, standardeja, ohjelmia ja rahoitusta koskevan tiedon levittäminen ja asiakaskohtainen neuvonta PO XXIII
BC-NET Eurooppalainen yritysten yhteistyö- ja yhteysverkko 600 Kauppakamarit, konsultit, alueelliset kehityskeskukset Kumppanuuden ja yhteistyön edistäminen eri jäsenvaltioiden pk-yritysten välillä PO XXIII
UETP Yliopistojen yrityskoulutuskumppanuudet 205 Yliopistot, tutkimuslaitokset ja teollisuus Koulutusvaatimusten yksilöiminen Koulutusohjelmien järjestäminen Asiantuntijoiden vaihdon järjestäminen PO XXII
Value Relay Centre -keskukset Euroopan tutkimuksen ja teknologisen kehityksen keskusten verkko 35 Teollisuus, yliopistot ja tutkimuslaitokset EU:n tutkimusohjelmia koskevan tietoisuuden edistäminen, tutkimustulosten levittäminen, tutkimustulosten hyödyntäminen PO XIII
ISPO Tietoyhteiskunnan hanketoimisto 1 Pk-yritykset, hallinto, tietotekniikan valmistajat, tietosisällön tuottajat, yliopistot ja käyttäjäryhmät Yksityisten ja julkisten toimien tukeminen, edistäminen ja ohjaaminen tietoyhteiskunnan alalla PO XIII
NHC Kansalliset Host- keskukset 15 Tietotekniikan kehittäjät, jotka tarvitsevat laajakaistaisen verkon tutkimusta ja kokeilua varten Laajakaistaisten verkkojen käyttökelpoisuuden osoittaminen jäsenvaltioissa toimittamalla tukea tiedon tarjoajille, ei käyttäjille PO XIII
MSN Multimediatukiverkot valinta käynnissä Euroopan teollisuus ja Euroopan multimedia-alan tiedontuottajayritykset Multimediajärjestelmiä, -tietosisältöä ja/tai -sovelluksia tuottavien EU:n järjestöjen tarpeita tukevien eri palvelujen tarjoaminen. Parhaiden käytäntöjen määritteleminen ja toteuttaminen multimedia-alan tukipalvelujen osalta PO III

HUOM Ylläoleva luettelo sisältää vain tärkeimmät MIDAS-NET-alueilla toiminnassa olevat verkot. Telematiikka-ohjelman puitteissa perustettiin muita verkkoja, muun muassa National Focal Points for Libraries -verkko.


Home - Gate - Back - Top - Wkprfi - Relevant